Mihin katosit, Lasse Lund?

Suomen ulkoministeriön pahoittelut eivät riitä lapsena Intiaan hylätylle miehelle. Hän haluaa rahaa.

Toukokuun lopussa Lasse Lund matkusti Intiaan. Hän oli käynyt siellä edellisen kerran vuosia aiemmin lyhyellä lomamatkalla entisen tyttöystävän kanssa. Viikko Goalla, sitten Keralassa ja Mumbaissa, jotta tyttöystävä näkisi, missä hän oli kasvanut.

Tällä kertaa mukana oli paikallinen videokuvaaja. Lund oli miettinyt reissua pitkään, mutta vasta nyt, 33-vuotiaana, hän oli onnistunut pääsemään elämässään tilanteeseen, jossa tuntui, että pää kestäisi sen.

Hän oli myös turhautunut ja vähän epätoivoinen: hän oli yrittänyt kertoa tarinaansa tiedotusvälineille, mutta kukaan ei uskonut häntä. Aina sama vastaus: ei tarpeeksi todisteita.

Fuck this shit, Lund sanoo ajatelleensa. Hän kertoisi tarinansa itse.

Lund ilmoitti nykyiselle naisystävälleen, että viettäisi Mumbaissa kymmenen päivää. Hän varmisti Norjan työvoimatoimistosta, että dokumentin kuvaaminen laskettaisiin työnhauksi, eikä menettäisi tukiaan, ja lähti.

Hän alkoi ladata reissuvideoitaan Youtubeen jo ennen kotiinpaluuta.

Kaksi viikkoa myöhemmin hän sai puhelun Suomen ulkoministeriöstä. Linjalla oli kolme virkamiestä. Lund ei pannut nimiä ylös, mutta yksi oli hänen käsityksensä mukaan lakimies.

Ulkoministeriö pyysi häneltä anteeksi. Niin Lund itse koki.

Lundin lataamat viisi videota ovat melko vaikeaselkoista seurattavaa.

Suurikokoinen silmälasipäinen mies pyörii Burberryn ja Calvin Kleinin t-paidoissa pyykkinaruilla peitetyillä slummikujilla ja osoittelee kulmauksia: tuossa nukuin pienenä äitini ja siskoni kanssa, tuossa kaveriporukkamme istuskeli polttelemassa, tuossa jaettiin ilmaista aamiaista kodittomille.

Välillä hän istuu autossa soittelemassa iloisena useilla eri puhelimilla, toisinaan taas parkkeeraa paikallisen viereen voivottelemaan vihaisena kohtaloaan. Mukana maleksii joku puolalainen Tadeusz, joka ei sano sanaakaan.

Videoilla Lund toistelee karikatyyrimaisella intianenglannilla: living on the streets, roaming around the streets, that was my life, ye. Sellaista oli elämä kaduilla.

Katsoja ei oikein pääse perille, mitä on tapahtunut ja missä järjestyksessä. Otsikko sentään kertoo jotain: ”Vanhemmat jättivät norjalaisen pojan Mumbain slummeihin.”

Yhdessä pätkässä vilahtaa vanha Suomen passi. Toisessa Lund selittää likaisella patjalla istuvalle vanhalle tutulle, että Suomen suurlähetystö auttoi hänet pois maasta: ”Minulla ei ollut mitään. Ei henkilöllisyyttä. Olin kadonnut rajojen välille.”

Videot levisivät hämmästyttävän nopeasti. Pelkästään ensimmäinen Instagram-päivitys sai yhden yön aikana yli miljoona katselukertaa ja toi 17 000 uutta seuraajaa.

Kertomusta tietenkin epäiltiin. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun joku keksii raflaavan tarinan netissä kierrätettäväksi. Kommenteissa huomauteltiin Lundin ruumiinrakenteesta (”luulin, että slummeissa nähdään nälkää”) ja laitteista (”jos bro kärsii niin kovasti, miksi hänellä on Galaxy S26 Ultra”).

Lundin tavassa kertoa on paljon epäluottamusta herättävää. Kun hänen kanssaan juttelee, hän kertoo........

© Suomen Kuvalehti