Ihan tavallinen poliittinen mainos

Helsingin Sanomissa ja Kauppalehdessä julkaistiin sama mainos. Toisessa se luokiteltiin poliittiseksi, toisessa ei.

Perjantaina 10. huhtikuuta Kauppalehdessä julkaistiin sivun kokoinen Omaishoitajaliiton mainos.

Siinä oli kuva täydestä kalenterista ja teksti: Ruuhkavuodet, jotka eivät koskaan pääty: 80 % hoivasta on jo läheisten vastuulla.

Pienemmällä kirjasimella kerrottiin, että ilman omaishoitajia ikäihmisten hoitokustannukset olisivat valtiolle merkittävästi suuremmat. Lopussa todettiin: Koko järjestelmää emme voi heidän varaansa laskea.

Sivun ylälaitaan oli painettu pienellä, että mainos oli lahjoitettu. Liitto ei siis ollut maksanut sitä itse.

Mainos julkaistiin seuraavana päivänä Helsingin Sanomissa. Sen alalaitaan oli merkitty, että kyseessä oli poliittinen mainos. Oli qr-koodi ja tieto, että mainoksen on kustantanut hoivapalveluyritys Attendo.

Miksi sama mainos on Helsingin Sanomien mielestä poliittinen, mutta Kauppalehden ei?

Puoli vuotta sitten, lokakuussa 2025, EU alkoi säännellä poliittista mainontaa.

Tarkoitus oli lisätä läpinäkyvyyttä ja auttaa ihmisiä ymmärtämään, kuka heihin pyrkii vaikuttamaan ja miksi. Erityisen huolissaan oltiin ulkomaisten tahojen sekaantumisesta vaaleihin.

Asetuksen myötä monet sosiaalisen median palvelut ilmoittivat lopettavansa minkäänlaisten politiikkaan tai yhteiskunnallisiin asioihin liittyvien mainosten näyttämisen. Tiukimman linjan otti Meta, joka omistaa Facebookin ja Instagramin.

Perinteisen median puolella uudet säännöt näkyvät niin, että poliittisissa mainoksissa tulee ilmoittaa, että ne ovat poliittisia. Mainostajan on täytettävä avoimuusilmoitus, johon lukija pääsee qr-koodilla. Sitä kautta näkee rahoittajan yhteystiedot ja mainoksen hinnan.

Esimerkiksi Helsingin Sanomissa julkaistu Omaishoitajaliiton mainos on maksanut Attendolle 17 417 euroa.

Komissio on antanut 48-sivuiset ohjeet sääntöjen soveltamiseksi. Niiden mukaan poliittiseksi mainokseksi katsotaan sellainen, jonka rahoittaja on poliittinen toimija ja sellainen, jolla koetetaan vaikuttaa vaalien, kansanäänestyksen tai lainsäädäntöprosessin lopputulokseen.

Mediayhtiöillä on omat tarkemmat muotoilunsa.

Kauppalehden omistava Alma Media antaa esimerkkejä: puolueiden ja ehdokkaiden vaalikampanjat, lakimuutosta ajavat ammattiliittojen kampanjat, lainsäädäntöön........

© Suomen Kuvalehti