Pirstaleinen vaalitulos

Valtapuolueet kärsivät Tanskan vaaleissa rökäletappion. Hallitusneuvotteluista on tulossa ennätyshankalat.

Tanskan tiistaisissa kansankäräjävaaleissa piirtyi pirstaleinen poliittinen kartta 179-paikkaiseen parlamenttiin. Voi ennustaa, että politiikan teosta tulee mutkikasta yhden ison ja 11 pienemmän puolueen kansankäräjillä, sillä äänet hajosivat aiempaa tasaisemmin.

Vanhoista valtapuolueista suuri on enää entisen pääministerin Mette Frederiksenin johtama sosiaalidemokraatit 21,9 prosentin kannatuksella. Tulos oli entiselle mahtipuolueelle huonoin sitten vuoden 1903.

Toinen hallituksen pääpuolue, entisen puolustusministerin Troels Lund Poulsenin johtama keskustaoikeistolainen Venstre sai historiansa heikoimman kannatuksen, 10,1 prosenttia. Sen ohi maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi kiilasi sosialistinen kansanpuolue 11,6 prosentin kannatuksella.

Maahanmuuttovastainen, oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue puolestaan nosti kannatustaan 6,5 prosenttiyksikköä 9,1 prosenttiin.

”Vaaleissa on vain yksi todellinen voittaja”, Aarhusin yliopiston valtio-opin professori Rune Stubager sanoo.

Se on keskipuolue Moderaterne, joka istui myös Frederiksenin hallituksessa. Ulkoministeri Lars Løkke Rasmussenin johtaman puolueen kannatus laski 1,6 prosenttiyksikköä 7,7 prosenttiin, mutta se sai unelma-aseman vaa’ankielenä punaisen ja sinisen blokin välissä. Uuden hallituksen muodostaminen ilman puoluetta on jotakuinkin mahdotonta.

Moderaattipuolueen kannatus oli joulukuussa vain 1,5 prosenttia eli alle kahden prosentin äänikynnyksen. Tammikuussa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump alkoi uhkailla valtaavansa Grönlannin. Samalla hän petasi Løkke Rasmussenille paikan loistaa neuvotteluissa Washingtonissa.

Kotimaassaan vanha kehäkettu asemoi itsensä yhdistäväksi järjen ääneksi riitelevien blokkien väliin. Moderaattipuolueen menestys ei kuitenkaan johtunut keskitien politiikan suosion kasvusta, vaan pikemminkin siitä, että äänestäjät kaikkosivat sosiaalidemokraateista ja Venstrestä poliittisen kentän reunoille.

Hallitusneuvotteluista odotetaan pitkiä, viikkojen ja jopa kuukausien mittaisia. Mette Frederikseniä on povailtu varovasti pääministeriksi vielä kolmanneksi kaudeksi, mutta hallitseva näkemys on, että neuvottelutilanne on äärimmäisen hankala ja lopputulos sumun peitossa.

Riippumatta siitä, kuka seuraavan hallituksen pääministeripostin nappaa, ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja pysyy ennallaan. Niin yksimielisiä puolueet ovat siitä olleet. Siksi ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ollut juuri esillä vaalikamppailussa, vaikka maa on joutunut Yhdysvaltojen muuttuneen Eurooppa-politiikan takia pahimpaan kansainväliseen konfliktiin sitten toisen maailmansodan.

Kuuden miljoonan asukkaan Tanskan painoarvo eurooppalaisessa politiikassa on kokoaan huomattavasti suurempi, koska kuningaskuntaan kuuluvaan Grönlantiin tiivistyy Yhdysvaltojen ja Euroopan välirikko.

Frederiksenillä on korkea kansainvälinen profiili Ukrainan tukijana sekä Euroopan puolustuksen ja tiukan maahanmuuton kannattajana. Jos hän joutuu väistymään Tanskan johdosta, Tanskan asema Euroopassa voi heikentyä. Se voi puolestaan vaikuttaa Grönlantia koskeviin neuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa.

Vaalipäivänä Yhdysvalloista kantautuneiden tietojen mukaan Yhdysvallat haluaisi Grönlantiin kolme tukikohtaa. Vaikuttaa siis, että Tanskan ja Yhdysvaltojen neuvottelut Grönlannista olisivat edenneet. Tosin Yhdysvallat voisi perustaa tukikohdat ilman neuvottelujakin vuodelta 1951 peräisin olevan puolustussopimuksen perusteella. Sekä Frederiksen että Løkke Rasmussen ovat molemmat korostaneet, että Yhdysvaltojen Grönlanti-kiinnostus ei ole lieventynyt.

Blokkirajat ylittävä koalitiohallitus on ollut Tanskassa täysin poikkeuksellinen. Isotuloisten veronkevennykset ovat järkyttäneet demareiden äänestäjiä, kun taas Venstreä äänestäneiden mielestä ulkomaalaispolitiikka ei kiristynyt luvatusti. Äänestäjät yksinkertaisesti pettyivät.

Professori Stubagerin mukaan äänestäjät eivät koskaan antaneet hallitukselle anteeksi, että se poisti taipaleensa alussa yhden kansallisen vapaapäivän pyytämättä ja yllätyksenä. Perustelu oli, että tanskalaisten pitää paiskia enemmän töitä suurten puolustusinvestointien rahoittamiseksi. Perustelu on murentunut, sillä Tanskan taloudella on mennyt todella hyvin ja valtion kassaan on pikemminkin kertynyt ylimääräistä rahaa. Julkisen talouden ylijäämä oli Tanskassa 3,3 prosenttia bkt:stä loppuvuodesta 2025. Luku on EU-maiden suurin.

Tanskan kansanpuolueen nousu ei selity Stubagerin mukaan maahanmuuttovastaisuuden kasvulla. Parlamentissa on nyt kolme maahanmuuttopolitiikkaa kärkiteemanaan pitävää puoluetta, ja niiden kannatus on yhteensä 17 prosenttia.

”Taso on sama kuin 2000-luvulla muutenkin. Eurooppalaisissa maissa näyttää olevan tämän suuruinen joukko, joka ei pidä monikulttuurisuudesta eikä islamista”, Stubager selittää.

Näiden puolueiden kannatus ei ole Tanskassa noussut suuremmaksi, koska muut puolueet ovat napanneet niiden keppihevosen eli kiristäneet omia maahanmuuttolinjauksiaan.

Puolueiden innolle on perusteensa: tuoreen kyselyn mukaan 35 prosenttia tanskalaisista olisi valmis kokonaan estämään maahanmuuton ”ei-läntisistä” maista, vaikka se heikentäisi Tanskan taloutta. Toisaalta kampanjakeskusteluissa uutta oli, että puolueet tunnustivat yhä selvemmin lisätyövoiman tarpeen maassa. Linjaerot näkyvät siinä, mistä maista puolueet hyväksyisivät ihmisiä Tanskaan. Maassa on käytännössä täystyöllisyys, ja moni työpaikka on turhaan auki.

Uusi hallitus pääsee ensi töikseen puimaan näkyviä vaaliteemoja kuten juomaveden puhtautta ja sikojen hyvinvointia. Tanska on tehomaatalousmaa ja jättimäinen sianlihantuottaja. Lisäksi hallitusneuvotteluissa puitaneen demarien ehdottamaa varallisuusveroa, koulutusta ja ilmastonmuutoksen lisäämien äärisäiden vaikutuksia. Lähi-idän sodan aiheuttama energiakriisi on myös pöydällä. Tekemistä siis riittää.

Äänestämässä kävi 84 prosenttia äänioikeutetuista. Seuraavaksi pohjoismaalaisista pääsevät äänestämään islantilaiset elokuussa. Silloin maassa järjestetään kansanäänestys EU-jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta uudelleen. Ruotsissa pidetään parlamenttivaalit syyskuussa ja Suomen vuoro on huhtikuussa 2027. Norjalaiset käyvät uurnille vuonna 2029.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Vaikka akuutti konflikti ratkeaisi nopeasti, sodan tuhot voivat vaikuttaa pitkään energian hintoihin. Lähi-itä Iranin sota käy kalliiksi myös Euroopalle – konfliktin pitkittyminen lisää haikailua venäläisen energian perään 4 MIN

Iranin sota käy kalliiksi myös Euroopalle – konfliktin pitkittyminen lisää haikailua venäläisen energian perään

Uhrit voisivat nimetä rikoksiin syyllistyneitä vaikutusvaltaisia miehiä, eri lähteet kertovat. Hyvä selitys Epsteinin verkoston uhreina oli jopa satoja tyttöjä – Miksi uusia vankeus­tuomioita ei ole annettu? 2 MIN

Epsteinin verkoston uhreina oli jopa satoja tyttöjä – Miksi uusia vankeus­tuomioita ei ole annettu?

Maailman tärkein öljyn kuljetusreitti on enää raollaan. öljy Tällaista on katubensa kpayo – Perttu Saksan valokuvat piraattibensiinistä pelkistävät riippuvuutemme öljystä 1 MIN

Tällaista on katubensa kpayo – Perttu Saksan valokuvat piraattibensiinistä pelkistävät riippuvuutemme öljystä

Isku toi sodan Yhdysvaltojen alueelle. Viranomaiset varoittavat lisähyökkäyksistä. maailman media WSJ: Iran teki ison kyberiskun Yhdysvaltoihin 1 MIN

WSJ: Iran teki ison kyberiskun Yhdysvaltoihin

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

© Suomen Kuvalehti