Suomen talouden luvut ovat pysäyttäviä.

Valtiovarainministeriön tuoreimman, syyskuussa 2026 julkaistun ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,6 prosenttia. Se on hyvä uutinen. Huono uutinen on, ettei kasvu riitä korjaamaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa. Julkisyhteisöjen alijäämän ennustetaan olevan tänä vuonna 4,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja velkasuhteen nousevan noin 90 prosenttiin. Vuonna 2030 velan ennustetaan olevan jo lähes 98 prosenttia BKT:sta. Työttömyysaste on tänä vuonna yli kymmenen prosenttia.

Meillä on siis samaan aikaan velkaongelma, korkea työttömyys ja liian hidas talouskasvu.

Tästä ei selvitä sillä, että vuorotellen leikataan menoja ja korotetaan veroja. Suomi tarvitsee yhteiset taloustalkoot, joihin osallistuvat palkansaajat, yrittäjät, työttömät, eläkeläiset, kunnat, valtio ja yritykset.

Ajatus ei tarkoita, että kaikkien pitäisi antaa yhtä paljon. Se tarkoittaa, että jokainen osallistuu kykynsä ja mahdollisuuksiensa mukaan.

Työnteon pitää aina kannattaa

Ensimmäisen periaatteen pitäisi olla yksinkertainen: työn tekemisen pitää aina parantaa ihmisen taloudellista asemaa.

Jos työtön ottaa muutamaksi päiväksi työn vastaan, keikan ei pitäisi muodostua taloudelliseksi tai hallinnolliseksi riskiksi. Jos työntekijä haluaa tehdä lisää töitä tai ottaa enemmän vastuuta, siitä pitäisi jäädä nykyistä selvemmin rahaa käteen.

Saman pitäisi koskea yrittämistä. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on pienelle yritykselle valtava askel. Miksi emme tekisi juuri siitä mahdollisimman helppoa ja vähäriskistä?

Jokainen syntyvä yksityisen sektorin työpaikka tuottaa verotuloja sen sijaan, että yhteiskunta maksaa työttömyyden kustannuksia.

Entä jos työtä ei löydy?

Tässä kunnilla on nyt aivan uudenlainen mahdollisuus.

Vuoden 2025 alusta julkisista työvoimapalveluista tuli kuntien lakisääteinen tehtävä. Suomeen muodostettiin 45 työllisyysaluetta, ja tavoitteena on yhdistää........

© Uusi Suomi