Parikymppinen jälkikasvuni kertoi, että hän joutuu ikäistensä kanssa ongelmiin, jos hän käyttää puhuessaan sarkasmia. Siis ihan livetilanteessa, jossa vastapuolella on mahdollisuus havainnoida sanojan ruumiinkieltä ja mikroilmeitä. Sarkasmi on kuulemma viestinnän muoto, jota ei enää juurikaan uskalleta käyttää.

Mennäänpä toiselle puolelle maapalloa, tai uidaan ”rapakon yli”, kuten ainakin omassa lapsuudessani tavattiin sanoa. Yhdysvalloissa julkaistiin hiljattain Stanfordin ja Harvardin tutkijoiden yhteinen tutkimus, jossa havaittiin jotakin hälyttävää nuorten kehityksestä: 2010-luvun puolivälistä alkaen oppimistulokset ovat pudonneet räikeästi sosiaaliluokasta ja etnisestä taustasta riippumatta.

Lopullista selitystä ei tietenkään ole vielä löydetty, mutta tutkijat toteavat pudotukseen liittyvän ajallisesti kaksi merkittävää asiaa.

Ensimmäinen on koulujen testauskulttuuri. 2000-luvun alussa käyttöön otettu No Child Left Behind Act toi mukanaan........

© Uusi Suomi