Kun Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA kysyi suomalaisilta lokakuussa 2024, kumpaa he äänestäisivät Yhdysvaltain presidentinvaaleissa – Kamala Harrisia vai Donald Trumpia – valtaenemmistö, kolme neljästä olisi äänestänyt Harrisia ja vain yksi kymmenestä Trumpia.

Yhdysvaltain kansa valitsi marraskuun 2024 vaaleissa republikaaneja edustavan Trumpin, jota äänesti runsaat 77 miljoonaa amerikkalaista 75 miljoonan kannattaessa demokraattien Harrisia.

Vaalivoittaja Trump lähti virkaan astuttuaan tammikuussa 2025 tekemään sitä, mistä oli kampanjansa aikana puhunut. Yhdysvalloissa jännitteitä nostattaneiden sisäpoliittisten toimiensa ohella Trumpin hallinto on tehnyt ulkopolitiikkaa, jota leimaa Yhdysvallat ensin -retoriikka.

Eurooppalaisille, varsinkin Venäjän rajanaapureille, elintärkeä kysymys on, kuinka kestävän ja Ukrainalle oikeudenmukaisen rauhan Trump onnistuu välittämään Ukrainaan. Venäjällä 1990-luvulla orastaneen demokratian tukahduttanut Vladimir Putin on käynyt siellä täysimittaista hyökkäyssotaansa kohta neljä vuotta ja yrittänyt tuhota naapurimaataan ja sen ihmisiä niin paljon kuin on asevoimineen pystynyt. Ukraina ei ole taipunut, vaan iskee oikeutetusti takaisin demokraattisten länsimaiden avustamana.

Ukrainan sodan alettua Suomi valitsi pysyvästi puolensa ja päätti kansan suuren enemmistön tukemana hakea jäseneksi puolustusliitto Natoon, joka nojaa vahvasti Yhdysvaltain aseelliseen voimaan ja ydinasepelotteeseen. Suomi on saanut läntisestä liittoumasta elintärkeän tukielementin eurooppalaisittain vahvoille puolustusvoimilleen.

Nato-jäsenyyden myötä myös Suomen painoarvo maailmalla on noussut. Tätä on tukenut vahva apu Ukrainalle sen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden säilyttämiseksi sekä halukkuus tuottaa yhä lisää puolustuksellista turvaa........

© Uusi Suomi