Lähi-idän öljyntuottajamaiden ja länsimaiden väliset suhteet olivat hyvin jännittyneet vielä puoli vuosisataa sitten Israelin laajentaessa aluettaan arabimaiden kustannuksella. Arabimaat estivät 1973 öljynsä viennin Yhdysvaltoihin, Länsi-Eurooppaan ja Japaniin painostaakseen näitä luopumaan Israelin tukemisesta. Tämän toimen seurauksena oli taloudellinen taantuma ja voimakas inflaatio.

Vaikka palestiinalaiskysymys ja erilaiset näkemykset öljyn oikeasta hinnasta hiertävät edelleen Persianlahden maiden ja lännen keskinäisiä välejä, etenkin Yhdysvaltojen ja Persianlahden maiden johtajat ovat viime aikoina lähentyneet toisiaan merkittävästi. Yhdysvallat ei ole esimerkiksi antanut Persianlahden maiden epädemokraattisten hallintojen ja ihmisoikeusloukkausten häiritä keskinäisen taloudellisen yhteistyön kehittymistä. Persianlahden maat ovat puolestaan olleet valmiit jättämään palestiinalaisten kohtelua koskevat erimielisyydet suosiolla taka-alalle voidakseen keskittyä niiden itsensä tärkeämmiksi koskeviin kysymyksiin. Persianlahden maat ovat esimerkiksi sijoittaneet mielellään fossiilipolttoaineiden tuottamia tuloja Yhdysvaltojen markkinoille ja ostaneet modernia amerikkalaista aseistusta armeijoidensa käyttöön. Alueen maiden johtajat ovat olleet myös tyytyväisiä siihen, miten Yhdysvallat on taistellut niiden itselleen uhaksi kokemaa ääri-islamismia vastaan ja pitänyt Irania kurissa. Siksi ne ovat antaneet USA:n perustaa useita tukikohtia alueelleen.

Nyt kuitenkin tilanne on muuttunut........

© Uusi Suomi