Suomalaisen keskiluokan kesäloma alkaa oluttölkin sihahduksesta.

Heinäkuun alkupäivinä sosiaalisen median virta täyttyy kuohuviinilasi kädessä poseeraavista perheenäideistä tai festareilla uutta nuoruutta kaulailevista keski-ikäisistä. Somekuvien ulkopuolella kesäfiilistä haetaan myös kannabiksesta ja muista huumeista.

Monille pitkiksi venyneet viikonloput tai kymmenettä päivää jatkuva putki ovat osa kesäloman arkea. Kavereiden, perheenjäsenten tai omaa päihteidenkäyttöä myös usein vähätellään. Päihdeongelman sijaan puhutaan perjantaipullosta, bilehuumeista ja satunnaisista ylilyönneistä. Eihän alkoholisti voi kyetä aamukymmeneltä pelaamaan padelia tai hymyilemään sukuvalokuvassa? Vai voiko sittenkin.

Sama vähättelyn kulttuuri jatkuu syksyisin, kun haalarikansa valtaa yliopistokaupunkien kadut. Kun tähtäimessä on maisterin paperit, voi vappua juhlia kuukauden tai sammua kadulle. Olen itsekin herännyt kostean juhlinnan jälkimainingeissa selviämisaseman lattialta. Kokemus oli traumaattinen, mutta muuttui nopeasti kollektiiviseksi vitsiksi. Se........

© Savon Sanomat