Kysely: Onko kodinkoneesi tai muu laitteesi hajonnut takuuaikana, mutta takuukorvaus on evätty? Kerro kokemuksesi!

MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.

Huijarit eivät hyökkää tietokoneisiin tai puhelimiin – He hyökkäävät ihmiseen

”Huijauksen uhriksi voi joutua kuka tahansa”, kirjoittaa Ville Aalto-Setälä.

Kun uutisissa kerrotaan huijauksen uhrista, moni ajattelee: ”Minä en olisi tuohon mennyt.” Haluamme uskoa olevamme fiksumpia, varovaisempia ja vaikeammin huijattavia kuin muut. Samalla maailma tuntuu turvallisemmalta. Huijaukset sattuvat jollekin toiselle.

Huijauksen uhriksi voi joutua kuitenkin kuka tahansa. Entinen Suomen Pankin pääjohtaja ja valtiovarainministeri Erkki Liikanen on tästä hyvä muistutus. Jos ihminen, joka on käyttänyt vuosikymmeniä työurastaan talouden, rahoitusmarkkinoiden ja riskien ymmärtämiseen, voi joutua huijatuksi, kyse ei voi olla vain tiedon, koulutuksen tai älykkyyden puutteesta.

Huijarit eivät ensisijaisesti hyökkää tietokoneisiin, pankkijärjestelmiin tai puhelimiin. He hyökkäävät ihmiseen.

Rakkaushuijaukset ovat tästä ehkä kaikkein pysäyttävin esimerkki. Rahaa ei pyydetä ensimmäisessä eikä toisessakaan viestissä. Luottamusta rakennetaan vähintään viikkoja ja yleensä kuukausia. Keskustellaan elämästä, työstä, perheestä ja tulevaisuudesta. Uhrin luottamusta ei murreta väkisin, vaan se ansaitaan vähitellen.

Juuri siinä on huijauksen voima. Rikollinen käyttää hyväkseen jotakin hyvin inhimillistä: tarvetta tulla nähdyksi, kuulluksi ja välitetyksi. Lopulta rahan ei ymmärretä siirtyvän tuntemattomalle rikolliselle, vaan ihmiselle, johon uhri uskoo muodostaneensa aidon suhteen.

Sama ilmiö näkyy tunnuslukujen kalastelussa pankin tai viranomaisten nimissä. Huijari pyrkii........

© Satakunnan Kansa