Pyhäpäivän sana|Siunaus saattelee meidät kehdosta hautaan
Pori Jazz: Satakunnan Kansa seurasi festivaalin pääkonserttien tunnelmia torstaista lauantaihin – katso tallenteet
MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.
Siunaus saattelee meidät kehdosta hautaan
Kaikkia perhejuhlia yhdistää yksi asia.
Kesällä moni meistä osallistuu johonkin perhejuhlaan, jolla on kirkollinen tausta. Itsekin olen tänään vieraana kummityttöni rippijuhlissa. Iloisten kesähäiden ja kastejuhlien lisäksi jollekin tämä kesä on myös surun aikaa, kun viimeinen tervehdys jätetään rakkaan ihmisen arkun äärelle.
Kaikkia näitä perhejuhlia yhdistää yksi asia. Niissä jokaisessa lausutaan lopuksi Herran siunaus ja voikin sanoa, että siunaus saattelee meidät kehdosta hautaan. Mutta mitä siunaus oikein tarkoittaa? Rippikoulua pitäessäni huomasin, että Herran siunaus oli monelle kaikkein vaikein ulkoläksy. Syynä saattaa olla se, että se sisältää paljon termejä, joita nykyaikana ei enää käytetä arkikielessä.
Siunaus voidaan jakaa kolmeen eri osioon. Ensimmäisessä pyydämme siunauksen lisäksi varjelusta elämäämme. Toisessa osassa pyydämme, että Jumala kirkastaisi meille kasvonsa ja olisi armollinen. Herran siunaus loppuu pyyntöön, että Jumala kääntäisi kasvonsa puoleemme ja antaisi meille rauhan. Siunaus merkitsee Jumalan huolenpitoa ja kaiken hyvän toivomista toisen elämään.
Tänään, kirkastussunnuntaina, jään miettimään, mitä Jumalan kasvojen kirkastuminen voisi tarkoittaa minulle tällä hetkellä? Kuten Jeesus sai vahvistuksen ja siunauksen omaan tehtäväänsä, me tavalliset ihmisetkin tarvitsemme hetkiä, jolloin saamme kokea uskon........
