Kolumni|Nuorten porukoiminen on hyvästä
Kesäkahvilat: Päivittyvä artikkeli esittelee jo 25 herkuttelupaikkaa ympäri Satakuntaa – mukana myös täysin uusia kohteita
Valmistuneet: Raumalaisperheessä kolminkertainen syy juhlaan – yksi rajoitus kolmosille oli pakko antaa
MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.
Nuorten porukoiminen on hyvästä
Sosiaalinen osallisuus eli kuuluminen ryhmään tai yhteisöön on hyvinvoinnin edellytys. Se merkitsee sosiaalista tukea ja emotionaalista turvallisuutta.
Nuorten yhdessäoloa toistensa kanssa koskeva keskustelu on ristiriitaista. Yhtäältä ollaan huolissaan siitä, että nuoret eivät tapaa kasvotusten. Heidän sanotaan olevan liimautuneita puhelimiinsa, eristäytyvän verkkopelimaailmaan ja tuhlaavan aikaansa sosiaalisessa mediassa.
Toisaalta ollaan huolissaan silloinkin, kun nuoret kokoontuvat keskenään. Pääkaupunkiseudulla pelätään kaduilla kokoontuvia ”jenginuoria”. Meluavien mopoporukoiden sanotaan kiusaavan ihmisiä Satakunnassa. Nuorisoryhmät porilaisella huoltoasemalla ja kauppakeskuksessa koetaan häiriöksi.
Nuorten porukoituminen ei ole uusi ilmiö. Nuoret ovat kokoontuneet ryhminä ikätovereidensa kanssa aina. Ongelmallisena sitä on pidetty niin kauan kuin nuoruus on tunnistettu omaksi elämänkulun vaiheekseen eli Suomessa noin 1940-luvulta lähtien. Porukoissa hengailu näyttäytyy tyypillisesti joko riskinä nuorille itselleen tai haitallisena muille ihmisille ja ympäristölle.
Joukkoon kuulumisen kokemuksia syntyy niin fyysisessä kuin virtuaalisessa vuorovaikutuksessa.
Porin yliopistokeskuksen monitieteisissä tutkimushankkeissa on tarkasteltu nuorten keskinäistä kanssakäymistä. Tulosten mukaan nuoret kaipaavat ja tarvitsevat omaehtoisia ympäristöjä, joissa yksin aikuiset eivät määritä oikeanlaisen olemisen ja toimimisen muotoja.
Usein tällainen tila löytyy netistä. Joukkoon kuulumisen kokemuksia syntyy niin fyysisessä kuin virtuaalisessa vuorovaikutuksessa.
Sosiaalinen osallisuus eli kuuluminen ryhmään tai yhteisöön on hyvinvoinnin edellytys. Se merkitsee sosiaalista tukea ja emotionaalista turvallisuutta. Tärkeää on yhteisyys toisiin ihmisiin, ei niinkään se, missä tai miten yhteyttä pidetään tai toisia tavataan.
Osa tuoreimmasta, nuorten solidaarisuuksia käsittelevästä tutkimuksesta on toteutettu porilaisessa koulussa. Tulokset ovat lupaavia. Niiden perusteella valtaosa nuorista........
