MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.

Seuraavan kerran kun kirjoitat näin, pysähdy hetkeksi

Scifi varoitti roboteista, jotka alkavat puhua kuin ihmiset. Nyt ihmiset ovat alkaneet kirjoittaa kuin robotit, kirjoittaa toimittaja Aukusti Palosaari.

Suomen kieli ei kuole anglismeihin. Se kuolee kohteliaisiin tiivistelmiin.

Ensin “nostetaan esiin kolme näkökulmaa”. Sitten “pureudutaan aiheeseen”. Lopuksi “on tärkeää huomata”, että asia on monitahoinen.

Kaikki on selvää, sujuvaa ja kohteliasta. Kukaan ei vain kuulosta enää ihmiseltä.

Tätä voisi kutsua tekoälysuomeksi.

Se ei ole kielioppivirhe eikä yksittäinen muotisana. Se on tapa kuulostaa yhtä aikaa pätevältä, varovaiselta ja täysin persoonattomalta. Sitä näkee sähköposteissa, tiedotteissa, somessa ja ehkä jo tavassa, jolla ihmiset jäsentävät ajatuksiaan.

Olemme tottuneet pelkäämään sitä, että tekoäly oppii puhumaan kuin ihminen. Koomista on, että ihmiset ovat alkaneet kirjoittaa kuin tekoäly.

Tämän kehityksen huvittavin symboli on englannin sana delve, suomeksi syventyä tai paneutua. Sana ei ole väärä, mutta nykyään se kuulostaa monen korvassa liian muodolliselta, silotellulta ja tekoälymäiseltä.

Tutkijat ovat huomanneet, että delve ja joukko muita tekoälylle tyypillisiä sanoja ovat yleistyneet tieteellisissä teksteissä poikkeuksellisen nopeasti. Yksinkertainen selitys on, että ihmiset käyttävät tekoälyä kirjoittamiseen, ja tekoälyn maneerit valuvat heidän omiin teksteihinsä.

Kiinnostava kysymys on, miksi kone mieltyi juuri tällaiseen kieleen.

Brittilehti Guardianin esittämä vastaus vie tekoälyn kouluttamisen globaaliin työnjakoon. Suuria kielimalleja hiotaan ihmisvoimin, ja tätä työtä on ulkoistettu valtavasti esimerkiksi Keniaan ja Nigeriaan.

Näissä maissa englannin käyttöön vaikuttaa brittihistoria, ja........

© Satakunnan Kansa