Kolumni|Venäjään liittyvät ilmiöt olivat itärajalla kasvaessa sekä kiehtovia että arkisia, mutta hyökkäyssota nosti pintaan pelon sukupolvien takaa.

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien itärajan erikoistoimittaja.

Tämä on muisto­kirjoitukseni optimismin ajalle, jota sain joskus elää Suomen itärajalla.

Lapsuudessani 1990-luvun Ruoko­lahdella Venäjän läheisyys näkyi kotiseutu­matkoina ja bussi­retkinä Viipuriin. Sitten Etelä-Karjalan kauppoihin pelmahtivat ostos­matkailijat ja venäjän­kieliset kuulutukset. Tutut piipahtivat rajan takana polkupyörillä Imatralta.

Kuutostiellä todistin Venäjälle pyrkineitä auton­kuljetus­autoja, joiden jonot rajalla olivat jopa yli 20 kilometriä. Kun jo........

© Helsingin Sanomat