Vaikka tekoäly mullistaa työelämää ja tulevaisuus näyttää monin tavoin epävarmalta, yksi asia ei muutu: koulutus on edelleen erittäin kannattava investointi niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Suomelle koulutus oli tie köyhyydestä vaurauteen, tasa-arvoon ja jo yhdeksättä kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi.

Suomalaiset lainaavat kirjoja kirjastosta enemmän kuin missään muussa maassa. Sivistystä ja koulutusta pidetään kodeissa arvossa.

Viime vuosina kouluista on kuitenkin kantautunut yhä enemmän huolta: oppimistulokset ovat laskeneet, ruutuaika on korvannut lukemista, keskittyminen on vaikeampaa ja lasten ja nuorten levottomuus ja pahoinvointi ovat lisääntyneet.

Samaan aikaan osaamista tarvittaisiin enemmän. Kun katsotaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta työikäisistä, olemme olleet tällä vuosikymmenellä samalla tasolla Chilen ja Turkin kanssa. Se on epämiellyttävä totuus, eikä riitä Suomelle.

Kännykkäkielto on tuonut koulupäiviin iloa, leikkiä ja aitoa vuorovaikutusta.

Kännykkäkielto on tuonut koulupäiviin iloa, leikkiä ja aitoa vuorovaikutusta.

Koulutuspolitiikasta pitää puhua enemmän. Vaikka viime vuosina julkisesta taloudesta on jouduttu säästämään, Orpon hallitus on jopa kasvattanut peruskoulun ja tutkimuksen rahoitusta.

Peruskoulun ensimmäisille luokille lisättiin opetusta eli vuosiviikkotunteja lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen – äidinkieli ja matematiikka ovat kaikista perustaidoista tärkeimmät. Myös oppimisen tukea on uudistettu ja vahvistettu, eikä armovitosia enää jatkossa sallita.

Kännykkäkiellolla olemme tuoneet koulupäiviin työrauhaa ja keskittymistä. On ollut riemastuttavaa lukea kokemuksista: kännykkäkielto on tuonut koulupäiviin iloa, leikkiä ja aitoa vuorovaikutusta.

Korkeakouluissa olemme lisänneet koulutuspaikkoja tuntuvasti erityisesti osaajapulasta kärsiville aloille, kuten hoitajakoulutukseen. Loppukaudesta uusia panostuksia tulee vielä kasvualoille, kuten energia-alalle. Historiallisesti kasvatimme myös lääkärien koulutusmääriä pysyvästi 70 paikalla. Yhä useampi pääsee siis opiskelemaan halutuille aloille.

Hallitus tuo eduskunnan päätettäväksi vielä kaksi merkittävää korkeakoulu-uudistusta: nuorten opintosetelin ja avoimen tutkintokoulutuksen. Setelin avulla toiselta asteelta valmistunut, yhteishaussa ilman korkeakoulupaikkaa jäänyt nuori voi jo ensi syksynä opiskella 30 opintopistettä avoimessa korkeakoulussa maksutta.

Tähän mennessä avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa ei ole saanut tarjota kokonaisia tutkintoja. Jatkossa jopa kokonaisen tutkinnon suorittaminen avoimen väylän kautta olisi mahdollista.

Avoin tutkinto avaa oven korkeakouluun esimerkiksi nuorille, jotka eivät sinnikkäistä yrityksistä huolimatta ole päässeet sisään, tai aikuisille, jotka haluavat kehittää osaamistaan työuran varrella. Avoin opetus on säännellysti maksullista, mutta yhteiskunta osallistuu kustannuksiin vahvasti.

Sain opetusministerinä olla osaltani päättämässä siitä, että Lahdesta tuli vahva yliopisto- ja korkeakoulukaupunki LUT-yliopiston laajenemisen myötä. Se on nopeasti osoittautunut menestystarinaksi ja avannut ovia uuden oppimiseen Päijät-Hämeessä.

Kirjoittaja on sosiaaliturvaministeri ja hämäläinen kansanedustaja (kok).

© ESS