Kolumni|On taas se aika vuodesta, kun nolottaa
Tampere: Yllätyskäänne: Rauhaniemessä saattaa päästä saunomaan myös remontin aikana
Kommentti: Kun ihminen kantaa mukanaan kirvestä hakiessaan postia postilaatikolta, yhteiskunnassa on jotakin pielessä
On taas se aika vuodesta, kun nolottaa
Kuinka monta elokuvaa olen näistä nähnyt? Yhden. One Battle After Another on huikea ajankuva tästä hetkestä.
Maanantain vastaisen yön tunnit ovat jälleen edessä. Elokuva-alan suurimmat palkinnot, Oscarit, jaetaan 98. kerran Los Angelesissa. Elokuva-akatemia valitsee viime vuoden parhaimmat suoritukset. Ja taas nolottaa.
Vaikka olenkin Oscar-entusiastikko, en ole katsonut kaikkia elokuvia, jotka kisaavat esimerkiksi parhaan elokuvan palkinnosta. Näin on käynyt monena vuonna. Kaikkia elokuviahan ei edes Suomeen saada siihen mennessä, kun palkintogaala on, mutta monet ovat olleet jo pitkään nähtävillä. Joka tapauksessa elävissä kuvissa pitäisi käydä nykyistäkin enemmän, vaikka suoratoistot jyräävätkin markkinaa. Tänä vuonna pää-Oscarista eli parhaan elokuvan palkinnosta kisaavat Bugonia, F1, Frankenstein, Hamnet, Marty Supreme, One Battle After Another, The Secret Agent, Sentimental Value, Sinners ja Train Dreams.
Kuinka monta olen näistä nähnyt? Yhden. One Battle After Another on huikea ajankuva tästä hetkestä. Huumorilla kuorrutettu elokuva kietoutuu Bobiin (Leonardo DiCaprio), joka joutuu vastakkain Yhdysvaltojen hallinnon, menneisyytensä ja perheensä kanssa. Elokuva on ansaitusti kärkikamppailussa parhaan elokuvan palkinnosta. Se on jotain täysin uutta, mutta myös vanhaa. Elokuva on täynnä uskaliasta tarinankerrontaa ohjaaja Paul Thomas Andersonilta jopa siinä määrin, että elokuvan voidaan ajatella naristavan Oscarien perinteisiä liitoksia. Yhteiskuntakriittistä dragikomediaa huippuporukan tekemänä. Voi hyvinkin olla, että joltain tahoilta Oscarit jälleen haukutaan.
Harmillisen tilanteesta tekee se, että yksi elokuva, jota ei ole edes vielä Suomessa näytetty, puuttuu listalta. I Swear – Minun ääneni kertoo tositapahtumiin perustuvasti Johnista. Hänellä todettiin teini-ikäisenä Touretten oireyhtymä. Tapahtumat sijoittuvat 1980-luvun Skotlantiin. Vielä tuolloin Touretten oireyhtymästä tiedettiin hyvin vähän. Tourette on neuropsykiatrinen oireyhtymä, jonka tunnuspiirteitä ovat tic- eli nykimisoireet.
Vaikka en ole koko elokuvaa vielä nähnytkään, on suuri vääryys, ettei se ole Oscarien listalla. Se ei ehtinyt Yhdysvaltojen levitykseen. Elokuvasta on nähtävillä useita kohtauksia sosiaalisessa mediassa. Nouseva tähti, pääosaa esittävä Robert Aramayo, voitti roolistaan Britannian ”Oscarien” parhaan miespääosan Baftan muutama viikko sitten. Taakse jäivät nimet, kuten Leonardo DiCaprio, Ethan Hawke, Timothée Chalamet ja Michael B. Jordan. Lyhyiden kohtausten perusteella Aramayo, 33, tekee huikean roolisuorituksen vaikeassa paikassa. On selvää, että erityisesti oireyhtymää, sairautta tai muutoksentilaa näyttelevät henkilöt ovat valokeilan keskiössä. Kuka saa näytellä ja ketä? Olen varma, että Aramayo vakuuttaa roolissaan katsojat.
H-hetken kynnyksellä teen taas lupauksen: aion parantaa tapani ja kuluttaa niin kotimaista kuin kansainvälistä elokuvaa nykyistä enemmän. Onhan meillä täällä Akaassa esimerkiksi oma elokuvateatteri, Kino-Toijala.
Kuinka moni pieni paikkakunta voi sanoa samaa? Niinpä.
Lue lisää kirjoittajalta
Tuoreimmat tähtijutut
