”Jos ei ole rahaa, niin ei ole rahaa, vaikka olisi kuinka rikkaan talon poika”, näin kuuluu vanha sanonta, joka varsin hyvin kuvaa Suomen julkisen talouden nykyistä tilannetta. Suomen valtio ottaa tänä vuonna velkaa budjettialijäämänsä kattamiseksi n. 13 miljardia euroa. Valtiovarainministeriö arvioi, että ensi vaalikaudella vuosina 2027–2030 velanoton tarve tulee nousemaan yhteensä yli 60 miljardiin euroon (Taloudellinen katsaus : Kevät 2026). Keskeisten poliittisten puolueiden sopima velkajarru pyrkii kääntämään velkaantumiskehityksen tavoittelemalla valtion talouteen vuositasolla 8–11 miljardin euron sopeutusta, joka on tarkoitus toteuttaa sekä säästöinä että veronkorotuksina.

Valtion n. 89 miljardin euron tulo- ja menoarviosta noin 40 miljardia euroa eli 40 % kohdistuu sosiaaliturvan rahoitukseen. Valtion rahoitus Kelan hoitamiin sosiaalietuuksiin on vuonna 2026 n. 13 miljardia euroa (eli sattumoisin saman verran kuin valtion velanoton määrä) ja rahoitus hyvinvointialueiden tuottamiin sote-palveluihin n. 27 miljardia euroa. Valtiovarainministeri Riikka Purra on omissa lausunnoissaan toistanut, että valtion menojen sopeutustarve on niin suuri, ettei mikään toiminto voi jäädä sopeutusten ulkopuolelle. Onkin ilmeistä, että myös sosiaaliturvaan kohdistuu ensi vaalikaudella säästöjä, jos velkajarru oikeasti halutaan panna toteen. Mikään puolue ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut kovin halukas kertomaan, miten se on ajatellut säästöjen sosiaaliturvaan kohdentuvan, mutta........

© Uusi Suomi