Suomessa lääkkeitä myydään n. 4 miljardin euron arvosta joka vuosi. Näistä reseptilääkkeiden osuus on n. 2,9 miljardia euroa. Reseptilääkkeiden lääkekuluista Kansaneläkelaitos maksaa korvauksia lääkkeiden käyttäjille n. 1,9 miljardin euron edestä. Lääkekorvaukset ovatkin yksi Kelan korvausmenojen suurimmista ryhmistä. Markkinoille tulevat uudet lääkkeet ovat usein varsin kalliita. Kelan lääkekorvausmenoista syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajan muodostavat n. 35 %. Myös lihavuuslääkkeiden käyttö lisääntyy nopeasti ja tanskalaisen Novo Nordiskin kehittämä diabeteksen ja lihavuuden hoitoon käytetty lääke semaglutidi (tunnetuimmalta kauppanimeltään Ozempic) oli Kelan tilastojen mukaan eniten myyty reseptilääke Suomessa vuonna 2024, vaikka sen käytön kustannukset korvataan vielä vain varsin rajoitetulle potilasryhmälle.

Lääkekustannusten nousua on Suomessa pyritty rajoittamaan monin tavoin. Keskeisenä keinona on ollut ns. viitehintajärjestelmä, jossa Kelan maksaman lääkekorvauksen edellytykseksi on asetettu lääkkeiden hintalautakunnan vahvistama tukkuhinta lääkevalmisteelle. Järjestelmä on toiminut lääkekorvausten kustannuskehityksen kannalta hyvin, mutta haasteeksi on nyttemmin tullut se, etteivät kansainväliset lääkevalmistajat enää välttämättä ole kiinnostuneita tuomaan tuotteitaan Suomen pienelle ja hintatasoltaan alhaiselle markkinalle. Lääkehuollon toimivuus........

© Uusi Suomi