Rauhan puheet, rahan puheet

Valkoinen talo pyrkii rauhoittelemaan markkinoita kriisin keskellä. Mutta tehdäänkö heiluvilla hinnoilla Yhdysvaltojen hallinnossa myös rahaa?

Arvopapereiden ja erilaisten hyödykkeiden hinnat ovat viime päivinä seuranneet jälleen tiiviisti Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin lausahduksia.

Maanantainen kehaisu ”hyvistä ja tuottavista” keskusteluista Iranin kanssa sai öljyn hinnan laskuun ja osakkeiden hinnat nousuun. Kerta ei ollut ensimmäinen helmikuun lopussa alkaneen sodan aikana, kun kurssit reagoivat ripeästi presidentin mediakommentteihin tai viesteihin Truth Social -viestipalvelussa. Michiganin yliopiston taloustieteen professori Justin Wolfers vertasi tilannetta viestipalvelu X:ssä viime vuoden kevääseen.

”Iranin sota on eräässä mielessä seurannut samaa kaavaa kuin kauppasota”, hän summasi.

Kun Trump on aggressiivinen ja puskee päälle, kurssit laskevat. Kun tulee toppuuttelevampi lausunto, kurssit nousevat. Heiluttavatko Yhdysvaltojen presidentin lausunnot koko maailmantaloutta?

Tilanne Lähi-idässä vaikuttaa kyllä maailmantalouteen konkreettisesti ilman Trumpin lausuntojakin.

Katseet ovat kohdistuneet suljettuun Hormuzinsalmeen, jonka kautta kulkee tuntuva osa maailman fossiilisesta energiasta. Kun Persianlahden merkittävistä öljyn- ja kaasuntuottajamaista ei voida kuljettaa energiaa Aasiaan tai Eurooppaan, tarjonta vähenee ja hinnat nousevat.

Erityisesti monille Aasian maille seuraukset voivat olla rajut. Filippiinit julisti keskiviikkona öljypulaan vedoten jo kansallisen hätätilan.

Iranin tekemät vastaiskut Persianlahden maiden tuotantolaitoksiin aiheuttavat myös pitkäkestoisemman ongelman. Vaikka salmi avautuisi heti huomenna, voi osa tuotantokapasiteetista palata ennalleen vasta vuosien kuluttua.

”Tästä seuraa joka tapauksessa korkeampi öljyn hinnan ajanjakso”, arvioi taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta.

Öljyn sekä maakaasun vähäisempi saatavuus ja korkeampi hinta vaikuttavat myös niistä tehtävien tuotteiden, kuten muovien, lannoitteiden ja erilaisten kemikaalien hintaan.

Vaikutus on välitön myös kaiken kuljettamisen hintaan. Osa lentoyhtiöistä on suojautunut hintojen nousulta, osa ei: esimerkiksi SAS on kertonut peruvansa lentoja tilanteen vuoksi.

Logistiikassa kyse on paitsi energiasta myös käytettävissä olevista reiteistä ja vakuutuksista. Jari Eloranta huomauttaa, että vaikka konflikti päättyisi nopeasti, arvioidaan alue jatkossa aiempaa riskialttiimmaksi. Tämä vaikuttaa kuljetusyhtiöiden perimiin hintoihin ja vakuutusmaksuihin.

Tämä kaikki näkyy edelleen inflaatiossa, koroissa ja Suomen talouskasvussa.

Pankkijätti JP Morgan arvioi maaliskuun alussa Reutersille, että 10 prosentin lisäys raakaöljyn eurohintaan lisää inflaatiota 0,11 prosenttiyksikköä kolmen kuukauden sisällä. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi, että Yhdysvalloissa inflaatio voi kiihtyä jopa 4,2 prosenttiin.

Inflaatiota koetetaan hillitä koronnostoilla. Euroopan keskuspankki (EKP) ei vielä viime viikolla päättänyt sellaisista, mutta niitä markkinat odottavat: asuntolainoissa suosittu 12 kuukauden euribor on noussut helmikuun lopun 2,22 prosentista 2,82 prosenttiin.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde raotti keskiviikkona ovea koronnostoille seminaarissa Saksan Frankfurtissa. Lagarden mukaan keskuspankin odotetaan reagoivan, jos inflaatio pysyy kahden prosentin tavoitteen yläpuolella riittävän aikaa. Toisaalta jopa nopeampi käväisy voisi vaatia koronnoston, hän sanoi.

”Jos tällainen ylitys jätettäisiin täysin huomiotta, se olisi viestintäriski.”

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Pellervon taloustutkimus PTT arvioivat molemmat tuoreissa ennusteissaan, että sota ja etenkin sen pitkittyminen uhkaavat myös Suomen talouskasvua.

Etla ennustaa inflaation kiihtyvän nollasta 1,8 prosenttiin ja talouden kasvavan prosentin. PTT povaa vain 0,5 prosentin kasvua.

Mutta pitkittyykö tilanne?

”Markkinoiden mielestä ei”, sanoo varainhoitoyhtiö Evlin päästrategi Valtteri Ahti.

Kun häneltä kysyy, miksi markkinat heiluvat Yhdysvaltain presidentin lausuntojen perässä, vastaus on kaksiosainen.

Trump kyllä manipuloi markkinaa, Ahti sanoo.

”Hän ilmoittaa päätöksistä markkinoiden suljettua ja tyynnyttelee, ennen kuin ne aukeavat.”

Ei osakemarkkina silti niin yksinkertainen ole, että se reagoisi vain presidentin mielenliikkeisiin. Markkina ei tietenkään ole henkilö, joten sille ei voi soittaa eikä mielipidettä siten kysyä. Sen sijaan se koostuu sijoittajista, ostajista ja myyjistä.

Näistä enemmistö tuntuu arvioivan, että sota loppuu suhteellisen nopeasti, eikä johda pahempaan tilanteeseen. Siksi suurempaa romahdusta ei ole toistaiseksi nähty, Ahti arvioi.

”Markkinoilla tämä nähdään neuvotteluna. Ja selvästi arvioidaan, ettei kumpikaan osapuoli halua pitkää konfliktia. Toinenhan on viestinyt niin jo suoraan, eli Trump itse. Eikä kai se ole Iranin intressissäkään.”

Yhdysvallat ja Israel iskivät Iranin ydinohjelmaa vastaan jo viime kesänä, niin kutsutun 12 päivän sodan aikana. Evlin päästrategi muistelee, kuinka tuolloin Iran uhkasi Hormuzinsalmen sulkemisella, mutta niin ei tapahtunut.

”Tulkittiin siis, että Iran on heikko ja todennäköisyys salmen sulkemiselle on aika pieni. Iran varmasti arvioi tehneensä strategisen virheen. Niinpä he valmistautuivat siihen, että jos heitä pommitetaan uudelleen, salmi on oikeasti suljettava”, Ahti kertaa.

”Mutta lopulta tämä on heillekin neuvottelu. Hekin haluavat tehdä diilin. Jos he eivät sitä tee, heidän omakin taloutensa ajautuu huonompaan kuntoon – ja lopulta salmi avataan vaikka väkisin.”

Ahtikin myöntää, että lyhyellä konfliktilla saattaa olla pitkäkestoisempia vaikutuksia, mikä näkyy monissa kasvuennusteissa ympäri maailman.

”Ja voihan konflikti kestää pidempäänkin, vaikka markkinat nyt arvioivat todennäköisyydet toisin.”

Esimerkiksi EKP:n Lagarde arvioi taannoin The Economistin haastattelussa, että markkinoiden näkemys saattaa olla turhan optimistinen.

Julkisuudessa Iranin ja Yhdysvaltojen välillä on näkynyt viime päivinä nokittelua. Ensin Trump sanoo, että keskustelut etenevät – sitten Iranin hallinnosta kuitataan, etteivät ne etene.

Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi väitti viime viikolla, että Yhdysvaltain hallinnosta vuodetut ”tiedot” neuvotteluista on tarkoitettu pikemminkin markkinoita rauhoittamaan eivätkä kuvaa todellisuutta. Tämän viikon alkupuolella taas Financial Times kertoi, että minuutteja ennen Trumpin maanantaista rauhoittelevaa viestiä öljyllä tehtiin epätyypilliseen aikaan huomattavan suurta kauppaa.

Voisiko olla mahdollista, että Valkoisesta talosta koetetaan paitsi rauhoitella markkinoita erilaisin lausunnoin ja tietovuodoin myös kääriä siitä voittoja itselle tai lähipiirille?

Tästä mahdollisuudesta puhutaan myös Yhdysvalloissa, professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta sanoo.

Hän muistuttaa, että Trumpin toisella kaudella ei ole juurikaan annettua arvoa erilaisille eettisille ohjeistuksille, jotka kehottavat pitämään henkilökohtaiset liiketoimet ja politiikan erillä toisistaan.

”Tämä ei tarkoita välttämättä sitä, että Trump itse vaikkapa vuotaisi tietoja siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Mutta Truth Social -päivityksiäkin pallottelee kokonainen tiimi. Joku hallinnossa voi siis periaatteessa käyttää tietoja ja tilannetta hyväkseen.”

Todisteita tällaisesta ei kuitenkaan ole. Elorantakin muistuttaa, että Trumpilla on joka tapauksessa intressi rauhoitella markkinoita ja koettaa pitää esimerkiksi öljyn hintaa siksi matalammalla.

”Siksi he ylipäänsä antavat rauhoittelevia lausuntoja, joissa korostetaan sitä, kuinka nyt on loppu lähellä ja neuvotellaan. Ei niissä aina olla täysin totuuden äärellä.”

Trump on vaatinut Hormuzinsalmea auki 6. huhtikuuta mennessä ja toistanut näkemyksensä, että Yhdysvallat ja Iran neuvottelevat parhaillaan. Iran on edelleen kiistänyt neuvottelut. Maan ulkoministeri myönsi kuitenkin keskiviikkona ensimmäistä kertaa, että Iranin ja Yhdysvaltojen välillä ”vaihdettaisiin viestejä”.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Vuosi sitten oltiin toiveikkaita Yhdysvaltain tuesta Ukrainalle. Nyt aseet ja huomio menevät Iraniin. Ukrainan sota Optimismi USA:n tuesta Ukrainalle karisi vuodessa – Lähi-idässä käytetään nyt aseita, jotka ”olisivat sopineet paremmin Ukrainalle” 4 MIN

Optimismi USA:n tuesta Ukrainalle karisi vuodessa – Lähi-idässä käytetään nyt aseita, jotka ”olisivat sopineet paremmin Ukrainalle”

Valtapuolueet kärsivät Tanskan vaaleissa rökäletappion. Hallitusneuvotteluista on tulossa ennätyshankalat. analyysi Analyysi: Tanskalaiset äänestivät pirstaleisen parlamentin – hallitusneuvotteluista tulossa ennätyshankalat 4 MIN

Analyysi: Tanskalaiset äänestivät pirstaleisen parlamentin – hallitusneuvotteluista tulossa ennätyshankalat

Vaikka akuutti konflikti ratkeaisi nopeasti, sodan tuhot voivat vaikuttaa pitkään energian hintoihin. Lähi-itä Iranin sota käy kalliiksi myös Euroopalle – konfliktin pitkittyminen lisää haikailua venäläisen energian perään 4 MIN

Iranin sota käy kalliiksi myös Euroopalle – konfliktin pitkittyminen lisää haikailua venäläisen energian perään

Uhrit voisivat nimetä rikoksiin syyllistyneitä vaikutusvaltaisia miehiä, eri lähteet kertovat. Hyvä selitys Epsteinin verkoston uhreina oli jopa satoja tyttöjä – Miksi uusia vankeus­tuomioita ei ole annettu? 2 MIN

Epsteinin verkoston uhreina oli jopa satoja tyttöjä – Miksi uusia vankeus­tuomioita ei ole annettu?

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

© Suomen Kuvalehti