Ei voi olla rahasta kiinni

Kaivosyhtiöiltä pitäisi vaatia ratkaisuja, jotka oikeasti minimoivat ympäristöhaitat.

Suomessa on meneillään kaivosbuumi. Syyllisiä ovat Venäjä, Kiina, Yhdysvallat ja Euroopan unionin vuosikymmeniä kestänyt surkea varautuminen kriittisten raaka-aineiden louhimiseen ja jalostukseen.

Todellisuudessa Eurooppa on itse luopunut esimerkiksi harvinaisten maametallien kaivamisesta ja jalostamisesta jo 30 vuotta sitten.

Valta raaka-aineissa luovutettiin etenkin Kiinalle, koska kaivosteollisuus koettiin vanhalla mantereella ”Not in my backyard” -ajatteluna, jonka taustalla kummittelivat saasteet ja kaivostoiminnan kalleus.

Nyt EU on housut kintuissa luonut niin kutsutun CRMA-statuksen, jonka tarkoituksena olisi varmistaa, että Eurooppa saisi käyttöönsä äkkiä ja riittävästi raaka-aineita vihreään siirtymään, digitaaliseen kehitykseen, avaruusteknologiaan ja puolustusteollisuuteen.

EU-tasolla kyseisen statuksen ovat saaneet jo kymmenet hankkeet ja lisää hamutaan. Esimerkiksi litiumhankkeita on perustettu ainakin Saksaan, Ranskaan ja Espanjaan. Nikkeli- ja grafiittiprojekteja on puolestaan ainakin Ruotsissa ja Puolassa.

EU-komissio on jopa laajentanut statuksen myöntämistä unionin ulkopuolisille maille. Se on myönnetty muun muassa norjalaiselle, kanadalaiselle, eteläafrikkalaiselle ja brasilialaiselle kriittisen raaka-aineen hankkeelle. Perusteluna on käytetty kumppanuussuhteita ja kaupankäyntiä.

Suomalaisista kaivoshankkeista CRMA-statuksen ovat saaneet Sakatin kaivosprojekti Sodankylässä, Keliber-litiumhanke Kokkolassa ja Terrafamen Sotkamossa sijaitseva Kolmisopin hanke. Lisäksi valtio on hakenut Savukoskella sijaitsevalle Soklin kaivoshankkeelle CRMA-statusta.

Kävin kesäkuussa juttukeikalla Terrafamen kaivoksella. Siellä oli........

© Suomen Kuvalehti