Iso osa Puolustusvoimien rakennuksista on käyttöikänsä päässä. Nato-velvoitteet vaativat lisärakentamista. Valtio saattaa investoida puolustuskiinteistöihin peräti kaksi miljardia euroa seuraavan neljän vuoden aikana. Se piristää nuupahtanutta rakentamista.

Porin prikaatin Säkylän varuskunnan urheilukentällä on meneillään harjoitus raikkaassa ulkoilmassa. Varusmiehet eivät pääse viereiseen kuntotaloon, koska se on tyhjennetty ja aidatun alueen sisällä rakennustyöntekijät valmistelevat laajaa remonttia.

Vuonna 1966 valmistunut, arkkitehti Osmo Lapon suunnittelema betoninen kuntotalo peruskorjataan lattiasta kattoon. Remontti tehdään Museoviraston ohjauksessa, koska rakennus on suojeltu.

Vastikään päättyneen kilpailutuksen hinnaksi tuli 14 miljoonaa euroa. Peruskor­jaus kestää reilu puolitoista vuotta ja sen ajan varusmiehet liikkuvat ulkona ja väistötiloissa.

Hankkeen rakennuttajapäällikkö Juho Antikainen ja kiinteistöpäällikkö Jaakko Latvajärvi ojentavat liivin, kypärän ja suojalasit, koska näin säännöt työmaalla edellyttävät.

Heidän työnantajansa Puolustuskiinteistöt on valtionyhtiö Senaatti-kiinteistöjen tytärliikelaitos. Se huolehtii Puolustusvoi­mien kiinteistöistä.

”Mennäänpä kierrokselle”, miehet tuumaavat.

1960-luvun betonisen varuskunta-alueen arkkitehtuuria voi kuvailla karuksi, käytännölliseksi ja ajattomaksi. Uudistustyössä korjataan rakennuksen betonirakenteet ja julkisivu. Myös käyttöikänsä päähän tullut talotekniikka tuodaan 2020-luvulle.

Varusmiehille rakennetaan lisää kuntoilutiloja ja korjataan iso uima-allas. Saunan lämmitysjärjestelmäkin uusitaan.

”Saunaa on lämmitetty öljyllä. Sitä on kulunut vuodessa noin 15 000 litraa”, kiinteistöpäällikkö Latvajärvi sanoo.

Öljymäärällä lämmittäisi vuoden aikana ainakin viisi omakotitaloa.

Valtion rakennusinvestoinnit nousivat viime vuonna ennätystasolle, ja rakentaminen kiihtyy vuosikymmenen loppua kohti.

Investoinnit kohdistuivat erityisesti Puolustusvoimien ja muiden turvallisuusviranomaisten tiloihin. Viime vuoden aikana rakentamiseen käytettiin Senaatti-konsernissa 763 miljoonaa euroa, josta puolustuskiinteistöihin liki puolet.

Senaatin vuosiraportissa mainitaan, että puolustuskiinteistöihin kohdistuvat satsaukset kasvavat seuraavan neljän vuoden aikana jopa 1,65 miljardiin euroon.

Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warstan mukaan rahamäärä voi nousta jopa kahteen miljardiin euroon.

Poliittista tukea on, sillä pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on päättänyt nostaa puolustusbudjettia useilla miljardeilla euroilla.

Miljardipanostuksilla varuskuntien rakennuskanta on määrä uusia ja rakentaa Nato-velvoitteiden mukaiset tilat F-35-hävittäjille. Tarkoituksena on myös vahvistaa tärkeitä suojatiloja, joita käytetään tiedustelun, valvonnan ja johtokeskusten toimintaan.

Yleensä suojatilat louhitaan kallion sisälle, mikä nostaa niiden rakennuskustannuksia. Suojatilojen pitäisi kestää muun muassa paineaaltoja ja taistelukaasuja.

Toimitusjohtaja Warstan mukaan suojatiloja on Suomessa ”aika paljon”. Tarkat määrät ovat salaista tietoa.

Myös varasto- ja korjaustilaa rakennetaan lisää. Lisäksi räjähteille täytyy olla turvalliset, laajemmat tilat.

”Puolustushallinnon investoinnit kiinteistöihin olivat matalalla tasolla 2000-luvulle saakka. Nyt vajetta paikataan ja investoinnit osuvat hieman sattumaltakin vaikeaan turvallisuustilanteeseen, joka Euroopassa on meneillään”, Warsta sanoo.

Ennen Ukrainan sotaa Suomi päätti muun muassa hävittäjähankinnoista ja uusien sotalaivojen rakentamisesta Raumalla. Nämä hankinnat vaativat rakennuskannan uusimista ja laajennuksia.

Rakennuskantaa uusitaan lainarahalla, jota Valtiokonttori hakee markkinoilta Senaatti-kiinteistölle. Senaatti puolestaan lainoittaa Puolustuskiinteistöjä.

Suomen valtiolainojen korko on liikkunut viime vuosina kolmen prosentin molemmin puolin, ja valtion liikelaitosten velanotto on keskitetty käytännössä Valtiokonttorille.

Puolustuskiinteistöt voi hakea varoja myös Naton infrastruktuurirahastosta, jota rahoittavat kaikki 32 puolustusliiton jäsenvaltiota.

Rahaston budjetti on tälle vuodelle noin 2,2 miljardia euroa, mutta tämäkin summa näyttää kasvavan tulevina vuosina.

”Jos rakennushanke palvelee Naton suorituskykyä, silloin on mahdollista saada rahoitusta”, Warsta kuvailee rahaston toimintalogiikkaa.

Puolustuskiinteistöt on valmistellut rahoitushakemuksia Mikkeliin rakennettavalle Naton alaesikunnalle ja Riihimäen johtamisjärjestelmäyksikölle.

Suomi on hakenut myös useille muille rakennuskohteille Nato-rahoitusta. Hankkeet ovat saaneet Warstan mukaan ”vihreää valoa”, mutta toistaiseksi Suomi ei ole saanut euroja infrarahastolta. Päätökset tehdään Naton infrastruktuurikomiteassa.

”Päätökset rahoituksesta ja niiden tasosta annetaan vasta sitten, kun hankkeet ovat valmistuneet.”

Suomen rahoitusosuus reilun parin miljardin euron infrarahastossa on noin 20 miljoonaa euroa. Se on 0,9 prosenttia rahaston koosta.

”Tavoittelemme hankkeisiimme tietenkin isompaa summaa, millä tällä hetkellä rahoitamme infrarahastoa”, Warsta sanoo.

Tarkkoja summia hän ei halua kommentoida, sillä hakuprosessi on kesken ja monet muutkin Nato-maat hakevat varoja hankkeisiinsa.

Säkylän kuntotalon remontti toteutettiin julkisena hankintana, mutta iso osa Puolustuskiinteistöjen projekteista on rajoitettuja hankintoja, koska niihin sisältyy salassa pidettävää tietoa.

Käytännössä korkean turvallisuusluokituksen rakennushankkeisiin haetaan tiettyjä yhteistyökumppaneita rakennusteollisuudesta.

Warstan mukaan kilpailutuksissa on ollut viime vuosina mukana toista sataa rakennusliikettä ja niiden joukossa ovat kaikki Suomen suurimmat rakennusyhtiöt.

”Kysymme yhtiöiltä halukkuutta osallistua tarjouskilpailutuksiin. Järjestämme yrityksille tilaisuuksia ympäri Suomen, joissa kerromme, minkä tyyppistä osaamista kohteissa tarvitaan.”

”Olemme saaneet hyvin tarjouksia, vaikka kilpailutukset eivät ole julkisia.”

Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randellin mukaan Puolustuskiinteistöjen investoinneilla on iso merkitys rakennusteollisuudelle heikossa suhdanteessa. Etenkin asuntorakentamisen määrä on vähentynyt rajusti ja rakennusalalta ar­vioidaan kadonneen jopa 40 000 työntekijää taantuman aikana.

Randell laskee, että seuraavan neljän vuoden aikana Puolustuskiinteistöjen parin miljardin euron investoinnit vastaavat noin viittä prosenttia yhden vuoden koko rakentamisen määrästä.

”Julkisella sektorilla on kaikissa suhdanteissa suuri merkitys ja erilaisia rooleja. On ollut erittäin tärkeää, että julkinen sektori on pitänyt systemaattisesti kiinni investointiohjelmistaan”, Randell sanoo.

Investoinneilla on iso merkitys myös aluepoliittisesti, sillä korjauksia kiinteistöihin tehdään ympäri Suomen, kaikissa maan varuskunnissa. Esimerkiksi viime vuonna valmistui 34 yli miljoonan euron rakennushanketta.

Puolustusvoimille rakentaminen vaatii usein työntekijöille tehtäviä turvallisuusselvityksiä. Selvityksiä on laadittu muutamassa vuodessa toistakymmentä tuhatta eli määrä on suurempi kuin Puolustusvoimissa on työntekijöitä.

Selvityksillä arvioidaan, onko kyseinen työntekijä soveltuva tehtävään ja muodostuuko hänestä riski hankkeelle.

Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Randellin mukaan turvallisuusselvitykset ovat olennaisia, mutta niitä pitäisi tehdä nopeammin.

”Suomalaisen työvoiman riittävyys Puolustuskiinteistöjen projekteihin ei ole ongelma, eikä ulkomaisen työvoiman käyttökään kaikissa hankkeissa ole täysin poissuljettu.”

”Pitkittyessään turvallisuusselvitykset voivat rajata yrityksiä ulos kilpailuista, koska selvitykset tulee olla valmiina jo tarjousvaiheessa.”

Osa hankkeista on rakennusteknisesti vaativia, ja kohdennettuihin kilpailuihin voivat osallistua vain kutsutut yritykset. Tämä rajaa tarjoajia pois projekteista.

Puolustuskiinteistöjen hiilidioksidin kokonaispäästöt olivat viime vuonna kolmetoista prosenttia edellisvuotta suuremmat. Päästöjen kasvun taustalla oli rakentamisen kasvava määrä.

Kokonaispäästöjä nostavat myös Sodankylän ja Upinniemen varuskuntien kaukolämpöratkaisut, koska niissä energiaa tuotetaan turpeella.

Kaikki kaukolämpöyhtiöt eivät pysty toimittamaan vähäpäästöistä energiaa, mutta tähänkin kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota, Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Warsta sanoo.

Rakentamisen päästöjä nostaa etenkin betonin käyttö. Jatkossa hankkeissa on tarkoitus käyttää mahdollisuuksien mukaan vähähiilistä betonia, jotta päästöjä saadaan laskettua. Toistaiseksi vähähiilinen betoni on kalliimpaa kuin tavallinen betoni ja se kovettuu hitaammin.

Esimerkiksi Säkylän kuntotalon uimahallin betonikansi valetaan niin sanotulla tavallisella betonilla.

Rakennushankkeisiin pohditaan tarkasti myös uusia energiaratkaisuja. Toimintavarmuus on Puolustusvoimille tärkeää ja tiettyihin kohteisiin täytyy rakentaa myös varavoimaa ja jopa varavoiman varavoimaa. Yleensä käytetään dieselaggregaatteja ja akkuja.

Säkylän kuntotalon korjaaminen ja alkuperäisen arkkitehtuurin vaaliminen on tarkkaa työtä. Rakennuksen puurimaseinät ja alakatot ovat tummaksi petsatut ja uudistustyössä pitää jäljitellä alkuperäistä värimaailmaa Museoviraston ohjeiden mukaan.

60 vuotta vanhasta rakennuksesta löytyi myös asbestia. Sen poistaminen vaatii huolellista suojaustyötä, ettei asbestipöly leviä muihin tiloihin.

Saunan öljylämmityksen purku on oma operaationsa. Jättimäinen öljykattila pitää saada poistettua hallitusti rakennuksesta. Samalla maaperä tutkitaan mahdollisten öljyvuotojen varalta.

Uuteen kuntotalon saunaan varusmiehet pääsevät loppuvuodesta 2027. Sinne mahtuu kerralla joukkueellinen eli reilu parikymmentä saunojaa.

Kuntotalon remontin jälkeen Säkylän varuskunta-alueen kaikki varushenkilöiden käytössä olevat rakennukset on peruskorjattu.

Julkinen raha pitää rakentajia leivässä

Heikko rakennusalan vire on jo pidempään painanut Suomen taloutta. Uutta ei juurikaan tehdä ja asuntokauppa mataa.

Julkiset investoinnit ovat rakennusalalle erittäin tärkeitä ja sitä korostetaan etenkin heikon suhdanteen aikana.

Puolustusvoimien investoinnit vetävät rakennusalaa ylöspäin, mutta moni muukin julkinen satsaus luo työtä ja antaa edellytyksiä talouskasvulle.

Rakennusteollisuuden Infra ry:n katsauksesta käy ilmi, että energiainvestoinnit paikkaavat etenkin asuntorakentamisen notkahdusta.

Tuulivoiman rakentaminen on katsauksen mukaan olematonta, mutta aurinkovoimaloita rakennetaan Lappia lukuun ottamatta koko maahan.

Infrainvestoinnit nousevat arvion mukaan kaksi prosenttia tänä vuonna, vaikka toimintaympäristöä kuvaillaan haastavaksi.

Katsauksen mukaan esimerkiksi kuusi suurinta kaupunkia lisäävät katu- ja raiderakentamista.

Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja mahdollisesti Turussakin ratikkainvestoinnit tuovat työtä ja sujuvoittavat julkista liikennettä. Pelkästään Vantaan ratikkatyömaalle on perehdytetty lähes 1 200 työntekijää.

Suurin kasvu inframarkkinassa keskittyy Uudenmaan, Hämeen ja Pohjanmaan alueille. Datakeskuksia nousee etenkin Uudellemaalle, Kaakkois-Suomeen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen.

Useiden kuntien vesi- ja kaukolämpöinfran uusiminen ja korjaustyöt tuovat työtä rakennus- ja energia-alalle.

Myös perusväylänpidossa tehdään yhä pieniä maanteiden ja ratojen parantamisia sekä siltakorjauksia ympäri Suomen. Väyläinvestointien painopiste on kuitenkin siellä, missä eniten liikutaan.

Tiestön rahoituksessa käydään aina poliittista keskustelua siitä, mihin rahat riittävät. Nyt valtion maanteiden korjausvelka on yli 2,6 miljardia euroa ja koko väyläverkon velka lähes 4,3 miljardia. Yksi tulevien eduskuntavaalien teemoista lienee jälleen julkiset investoinnit ja sat­saukset infraan. 

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Suomessa olisi tärkeää miettiä, millainen liittolainen haluamme olla, sanoo Timo R. Stewart. ulkopolitiikka Suomessa pitäisi miettiä, millainen liittolainen haluamme olla, sanoo Timo R. Stewart 8 MIN

Suomessa pitäisi miettiä, millainen liittolainen haluamme olla, sanoo Timo R. Stewart

Ekonomisti Reetta Varjonen-Ollus tutkii, miten verotus vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. hän VM:n ekonomisti Reetta Varjonen-Ollus tietää, millaista on ”kaunis verotus” 7 MIN

VM:n ekonomisti Reetta Varjonen-Ollus tietää, millaista on ”kaunis verotus”

Olvi voitti olutkisan Suomessa ja kasvaa ulkomailla. Valko-Venäjä on yhä yhtiön häpeäpilkku. olut Olvi voitti olutkisan Suomessa ja kasvaa rajusti ulkomailla – Valko-Venäjä yhä häpeäpilkku 10 MIN

Olvi voitti olutkisan Suomessa ja kasvaa rajusti ulkomailla – Valko-Venäjä yhä häpeäpilkku

Trumpia radikaalimpi talk show -isäntä Tucker Carlson voi nousta republikaanien presidenttiehdokkaaksi. Yhdysvallat Trumpia vaarallisempi talk show -isäntä voi nousta republikaanien presidenttiehdokkaaksi 11 MIN

Trumpia vaarallisempi talk show -isäntä voi nousta republikaanien presidenttiehdokkaaksi

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

© Suomen Kuvalehti