Kela luopui laatukriteereistä, joilla se aiemmin valitsi pitkää ja vaativaa hoitoa tarjoavat terapeutit. Huolena on erikoisosaamisen väheneminen.

Kansaneläkelaitoksen korvaama vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapia on nimensä mukaista, Suomen Psykologiliiton erityisasiantuntija Katja Vähäkangas sanoo.

”Sitä annetaan kaikkien vaativimmille asiakkaille.”

Arjessa selviytymisen täytyy olla hankalaa ja sairauksien ja vammojen hoito vaatia vähintään vuoden kuntoutusta. Täytyy olla alle 65-vuotias. Ennen tuen hakemista pitää vielä saada julkisen terveydenhuollon laatima tai hyväksymä kuntoutussuunnitelma.

Tuen piiriin kuuluu kymmenen eri terapiamuotoa, suurimpina niistä fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, psykoterapia ja neuropsykologinen kuntoutus.

Kelan mukaan valtaosa vaativasta terapiasta annetaan lapsille ja nuorille: 55 prosenttia korkeintaan 15-vuotiaille, kymmenys 16–24-vuotiaille.

Suomen Kuvalehden haastattelemien psykoterapeuttien mukaan monilla Kelan korvaamaa apua saavilla on kaksi eri diagnoosia: esimerkiksi ADHD ja masennus.

Vaativaa tukea tarjoavat terapeutit, jotka ovat yksinyrittäjiä, suurempien terveys­yritysten työntekijöitä tai alihankkijoita. Kela valitsee järjestäjät kilpailutuksella pääsääntöisesti neljän vuoden välein.

Aiemmin kisassa on huomioitu myös kokemus ja koulutus. Tänä vuonna kriteereitä uudistettiin ja jäljelle jäi vain yksi: tarjottujen palveluiden hinta.

Kriteerien muutos on huomattava. Edellisessä vuonna 2022 järjestetyssä kilpailutuksessa puolet terapeuttien pisteytyksestä perustui heidän suorittamiensa lisä- ja täydennyskoulutusten määrään ja työskentelyvuosiin.

Syyskuussa 2026 päättyneessä kilpailutuksessa ”laatupisteistä” oli luovuttu. Hakijat laitettiin jonoon hintajärjestyksessä. Voittaja oli se, joka teki halvimman tar­jouksen. Kilpailutuksen myötä tehdyt sopimukset jatkuvat ainakin vuoden 2028 loppuun.

Esimerkiksi vaativan psykoterapian tarjoajien paikkoja saattoivat tavoitella opintojaan vielä viimeistelevät hakijat. Tar­joamalla riittävän halvan hinnan heillä oli mahdollisuus jättää taakseen kollegoja, joilla on vuosikymmenien työkokemus ja useita lisäkoulutuksia.

Vaativan kuntoutuksen päätöksen saaneet voivat valita Kelan listalta palveluntarjoajan omalta alueeltaan.

”Laatukriteereistä luopumalla Kela jättää asiakkaille vastuun terapeuttien kokemuksen ja osaamisen selvittämisessä”, psykologiliiton Vähäkangas sanoo.

Muutos luo paineita esimerkiksi perheissä, joissa on neuroepätyypillisiä lapsia.

”Nepsy-lapsen peruskuormitus on niin kova, että arjen rutiinit aiheuttavat päivittäisiä raivokohtauksia. Oma lapseni kuormittui koulutehtävistä niin paljon, että hakkasi päätä seinään tai lattiaan”, lapselleen monia terapiapalveluja hakenut äiti kertoo.

Hän puhuu nimettömänä, koska kyse on lapsen terveystiedoista. Naisen henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.

Sopivan psykoterapeutin löytäminen ja pitkä hoitosuhde auttoi lasta, joka potee PDA:ta. Harvinaisen kehityshäiriön oireisiin kuuluu pakonomainen vaatimusten välttely.

Vaikeimmissa tapauksissa sopivan terapeutin löytäminen voi olla vaikeaa. Toimivan työskentelyn mahdollistavan luottamuksen rakentaminenkin vaatii aikaa.

”Terapian myötä lapseni pystyy nyt menemään itsenäisesti kouluun ja olemaan siellä pääsääntöisesti.”

Psykoterapeutin peruskoulutus kestää 3–4 vuotta. Sen päälle voi hankkia koulutusta esimerkiksi erilaisista menetelmistä tai lasten........

© Suomen Kuvalehti