Ehdotan kaikkiin toimittajakouluihin pakollisia bisnesopintoja, kirjoittaa Laura Saarikoski.

Nuorena ihmettelin, onko tämä mahdollista: saan tehdä toimittajana melkein mitä haluan, ja joku vielä maksaa siitä!

Somen myötä kriisiin ei joutunut journalismi, vaan sen ansaintamalli. Medioille ei enää tullut ovista ja ikkunoista mainosrahaa, vaan se valui ulkomaisille alustoille. Siksi yksityisen median katse on viime vuosikymmenen aikana kääntynyt mainostajista yleisöön: se maksaa pienenevän toimittajakunnan palkat.

Tätä valtavaa muutosta ei ole journalismikoulutuksessa täysin sisäistetty. Viime vuosituhannen asenteet, joiden mukaan toimittajan tietämättömyys mediabisneksestä on todiste riippumattomuudesta, istuvat syvässä. Yritysten ja yleisön palveleminen on kuitenkin ihan eri asia.

On mahdotonta ymmärtää journalistisia valintoja ymmärtämättä, mikä tuo medialle rahat. Tutkivan journalismin ohjenuora, follow the money, koskee myös journalismia itseään.

Iltapäivälehtien bisnesmalli perustuu suureen kävijämäärään, mikä kiinnostaa mainostajia. Siksi sisällössä on paljon viihdettä ja rikoksia. Tilattavien medioiden yleisö on hieman varakkaampaa ja arvostaa esimerkiksi ulkomaan uutisia tai kulttuuria. Yle ei tarvitse tilauksia, mutta sen pitää tavoittaa mahdollisimman iso osa kansasta perustellakseen verorahoituksensa.

Rivitoimittajan ei pidä olla vastuussa tilausten määrästä. Toimittajilta voi kuitenkin edellyttää perehtymistä siihen, mikä on tärkeää heidän yleisölleen. Tämä ei ole journalistisen päätäntävallan luovuttamista. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen, kuuluu Journalistin ohjeiden ensimmäinen kohta. Siksi toimittajan täytyy tuntea yleisönsä.

Me kun emme ole samanlaisia keskenämme. Fiksutkin ihmiset haukkuvat mediaa jutuista, joita se julkaisee – tajuamatta, että juttu saattaa olla suunnattu toisenlaiselle lukijalle. Esimerkki omalta uraltani oli HS Vision perustaminen viisi vuotta sitten. Visio tehtiin sijoittamisesta ja urasta kiinnostuneille, mutta jo tämä harmitti monia uskollisia Hesarin tilaajia: sijoittaminen kun oli palautteen perusteella ahneutta, ja kunnianhimoon rohkaiseminen ajaisi ihmisiä työuupumukseen.

Median arvot näkyvät siinä, millaisia sisältöjä se tekee, vaikka ne eivät kannattaisi. Uutiset Ukrainasta eivät vedä enää samanlaisia massoja kuin sodan alkuvaiheessa, mutta suomalaismedia lähettää rintamalle toimittajia, koska Ukrainan asia on Suomelle niin tärkeä.

Ehdotan kaikkiin toimittajakouluihin pakollisia bisnesopintoja. Ne opettaisivat toimittajan kysymään parempia kysymyksiä, myös omilta pomoiltaan. 

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Suomeen ei noin vain tulla nauttimaan eläkkeestä, kirjoittaa Adile Sevimli. Kolumni Adile Sevimli: Eläkekeskustelussa usutetaan pienituloiset toisiaan vastaan 3 MIN

Adile Sevimli: Eläkekeskustelussa usutetaan pienituloiset toisiaan vastaan

Tekoäly ei uhkaa ammattiryhmiä, jotka eivät tarvitse älyä, Jukka Ukkola kirjoittaa pakinassaan. Ukkola Pakina: Tekoälyn vähiten uhkaamat ammatit – Näille aloille kannattaa hakeutua 2 MIN

Pakina: Tekoälyn vähiten uhkaamat ammatit – Näille aloille kannattaa hakeutua

Keskuspankille on aiheutunut rahapolitiikan hoitamisesta miljardien kustannukset, kirjoittaa Roope Uusitalo. näkökulma Roope Uusitalo: Miksi Suomen Pankki tekee tappiota? 3 MIN

Roope Uusitalo: Miksi Suomen Pankki tekee tappiota?

Nuoret paljastavat, keskitytäänkö Suomessa oikeisiin asioihin, kirjoittaa Matti Kalliokoski. pääkirjoitus Nuoret ovat hyvä mittari sille, keskitytäänkö Suomessa oikeisiin asioihin 3 MIN

Nuoret ovat hyvä mittari sille, keskitytäänkö Suomessa oikeisiin asioihin

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

© Suomen Kuvalehti