Öljyn ja öljykriisien piti olla mennyttä aikaa. Sitten Lähi-idässä alkoi sota.

Jos tankkaisi sittenkin vain viisi litraa. Tai kolme.

Pohjoishelsinkiläisen ABC-aseman valotaulussa lukee maaliskuisena perjantaiaamuna: 95E 1,924. Hinta ei houkuttele polttoaineostoksille. Vielä muutama viikko sitten ennen Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäystä Iraniin perusysivitonen maksoi tällä asemalla ajoittain alle 1,5 euroa litralta.

Kriisiaikoina on tehtävä tietoon perustuvia tankkauspäätöksiä.

Pikainen vilkaisu kännykän hintaseurantapalveluun kertoo, että Suomen halvinta bensiiniä olisi tällä hetkellä ST1-ketjun automaattiasemalla Kuopion Siikarannassa: 1,746 euroa.

Säästöä tulisi 0,178 euroa litralta, mutta Siikarantaan on 375 kilometrin ajomatka, eli tankkauspaikan vaihto ei ole kokonaistaloudellisesti perusteltua.

Brittiläisen talouslehden sivulta voi tarkistaa, että raakaöljyn Brent-laadun hinta näyttää käyneen aamuyöllä lähempänä 105 dollaria, nyt aamukahdeksalta Suomen aikaa kauppaa käydään taas sadan dollarin tuntumassa.

Bensiinin hinta pumpulla voi muuttua monta kertaa päivässä ilman raakaöljyn hinnan heilahteluakin. Ei ehkä kannata jäädä odottelemaan, josko illalla olisi halvempaa.

Yön aikana iranilaisia drooneja on osunut Kuwaitissa Mina al-Ahmadin öljynjalostamoon, joka on edelleen tulessa.

Intiassa krematoriot ovat keskeyttäneet ruumiiden polttamisen, koska nestekaasun hinta on yli kaksinkertaistunut.

Bangladeshissa taas pääministeri antaa energiansäästöesimerkkiä sytyttämällä vain puolet virkahuoneistonsa valoista.

Persianlahdella Yhdysvallat samaan aikaan pommittaa kiivaasti Irania ja purkaa Iranin öljynvientiä koskevia pakotteita, koska se haluaa vihollismaansa raakaöljyä maailmanmarkkinoille hillitsemään öljyn hinnannousua.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA näyttää varoittavan, että käynnissä on ”öljymarkkinoiden historian” vakavin tarjonnan häiriö. Öljymarkkinoiden historia ulottuu 1800-luvun jälkipuoliskolle, eli vakavalta kuulostaa.

Kylmäpäisetkin energia-asiantuntijat varoittavat, että jos sota jatkuu, tynnyrillinen raakaöljyä voi pian maksaa 150 dollaria. Vuonna 2025 yksi 159 litran tynnyrillinen Brent-öljyä maksoi keskimäärin 69 dollaria.

Ehkä siis pitäisikin varautua ostamalla tankki täyteen. Ja hakea vielä ylimääräinen astia kotoa.

Maltillisen 15 litran tankkauksen jälkeen automatka voi jatkua. Tosin hieman tavallista hitaammin, koska IEA on juuri kehottanut laskemaan maantienopeusrajoituksia kymmenellä kilometrillä tunnissa polttoaineen säästämiseksi.

Satelliittikuvassa Persianlahti muistuttaa kyljelleen käännettyä paperipussia. Pussin suu on Hormuzinsalmi, parikymmentä kilometriä leveä matala vesiväylä.

Sen kautta laivataan maailmalle raakaöljyä Saudi-Arabiasta, nesteytettyä maakaasua Qatarista, bensiiniä Kuwaitista. Joka päivä noin 20 prosenttia maailman öljytuotteista.

Sota on miltei lopettanut laivaliikenteen Hormuzinsalmessa. Iran sulki salmen siinä vaiheessa, kun se tajusi, että Yhdysvaltain ja Israelin tavoite ei ollut vain pommittaa rajoitetusti esimerkiksi ydinlaitoksia vaan tappaa Iranin johto ja vaihtaa valta maassa.

Parikymmentä laivaa on tähän saakka vaurioitunut Iranin iskuissa. Yli 3 000 laivaa taas on jumissa Persianlahdella, koska ne eivät uskalla kulkea Hormuzinsalmen kautta Omaninlahdelle.

Pahimmassa pinteessä ovat Aasian maat, jotka ovat riippuvaisia Persianlahden kaasusta ja öljystä. Hiilivoimaloita käynnistellään, koska kaasu on niin kallista tai sitä ei yksinkertaisesti ole saatavilla.

Suomalainen autoilija ei yleensä tankkaa Persianlahden öljystä jalostettua polttoainetta. Öljy tulee lähempää, esimerkiksi Pohjanmereltä. Sillä ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä. Kun viidennes maailman päivittäisestä öljynkulutuksesta on poissa markkinoilta, kaiken öljyn hinta nousee.

Viime aikoina on alkanut vaikuttaa siltä, että maailma on matkustanut jonkinlaisella energia-alan aikakoneella suoraan 1970-luvun lopulle. Öljyn ja samalla öljykriisien piti olla mennyttä aikaa uusiutuvan energian maailmassa.

Rikkaissa teollisuusmaissa aseteltiin tavoitteita uusien polttomoottoriautojen tuotannon lopettamiselle. Pian ajaisimme kaikki sähköllä. Kotimainen öljy-yhtiö Neste ehti jo ilmoittaa keskittyvänsä uusiutuviin polttoaineisiin ja lopettavansa perinteisen öljyn jalostamisen Suomessa 2030-luvun puoliväliin........

© Suomen Kuvalehti