Tammikuussa maailman bisnes­eliitti kokoontui Sveitsin Davosiin. Helmikuussa oli Saksan Müchenin turvallisuuskeskustelujen vuoro. Molempien kokousten asia­listaa hallitsi kysymys Yhdysvaltain ja Euroopan nopeasti muuttuvasta suhteesta.

Münchenin turvallisuuskonferenssissa päällimmäisenä oli keskustelu eurooppalaisemmasta Natosta. Siihen sisältyy paradoksi, sillä Naton alkuperäinen motiivi oli ytimeltään eurooppalainen: kuinka hallita geopoliittisissa myllerryksissä piehtaroivan ja globaalia vaaraa aiheuttavan vanhan mantereen sisäistä dynamiikkaa.

Kysymys on ennallaan, mutta uutta vastausta haetaan. Kuluneen sanonnan mukaan kylmän sodan alkumetreillä perustetulla puolustusliitto Natolla oli kolme tehtävää: pitää venäläiset ulkona, yhdysvaltalaiset sisällä ja saksalaiset alhaalla. Kylmän sodan aikana tämä kolminaisuus loi pitävän pohjan transatlanttiselle kumppanuudelle ja varmisti rauhan Euroopassa. Myös Suomi hyötyi asetelmasta, vaikkei puolueettomana puoltaan voinut vapaasti valitakaan.

Kylmän sodan maailma oli ahdistava mutta selkeä. Uhkakuva oli ilmiselvä ja jaettu: Neuvostoliitto. Vastauskin tiedettiin:........

© Suomen Kuvalehti