Lukio- ja ammatillisesta opiskelusta tulee elokuussa maksullista osalle kansainvälisistä opiskelijoista. Nyt hallitus ehdottaa, että heidän perheidensä muuttamista maahan hankaloitetaan.

Hallitus aikoo vaikeuttaa ulkomaalaisten opiskelua Suomessa.

EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevien­ opiskelijoiden tulisi jatkossa osoittaa riittävää kielitaitoa ja viettää Suomessa vuoden mittainen kokeilujakso ennen kuin heidän perheensä voisivat hakea oleskelu­lupaa, hallitus esittää. Myös hakemusten käsittelyaikaa pidennettäisiin.

Käytännössä hallitus haluaa muuttaa tutkijoita ja opiskelijoita koskevaa lakia.

Esitys koskee myös alaikäisiä, jotka aloittavat toisen asteen opinnot Suomessa, käytännössä siis lukio- tai ammatilliset opinnot.

Heidän huoltajansa joutuisivat jatkossa odottamaan perheenyhdistämistä lähes kaksi vuotta, vaikka lakiesityksessä kannetaan huolta juuri heidän pärjäämisestään ja haavoittuvuudestaan.

Toisen asteen kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Se johtuu erilaisista välittäjäyrityksistä, hallituksen esityksessä kirjoitetaan.

Opiskelijat ovat joutuneet ongelmiin, kun asioita on ollut vaikeaa hoitaa ilman huoltajia. Jotkut tilanteet ovat vaatineet sosiaalihuoltoa ja lastensuojelua.

Ministeriöt ja viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota välikäsiin, jotka ovat perineet kynnysrahan tapaisia maksuja.

Alaikäisten opiskelijoiden perheet ovat maksaneet jopa 25 000 euroa päästäkseen suomalaiseen lukiokoulutukseen.

Välittäjäyrityksiä ei eritellä, mutta käytännössä kyse on yhdestä yhtiöstä.

Sen toimintaa on yritetty suitsia kauan.

Kuusi vuotta sitten Peter Vesterbacka kumppaneineen sai bisnesidean.

He alkaisivat tuoda ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaisiin lukioihin. Ensin Uzbekistanista ja Vietnamista, sitten muualta Aasiasta, Afrikasta, Etelä-Amerikasta.

Monissa maissa haaveiltiin, että lapset saisivat kunnollisen koulutuksen. Suomella oli maine sen maksuttomana huippumaana.

Angry Birds -pelin ja rohkeanpuoleisen Tallinnan-tunnelihankkeen markkinamiehenä tuttu Vesterbacka perusti liikekumppaniensa kanssa Finest future -nimisen yhtiön ja ryhtyi neuvottelemaan.

Kaikki hyötyisivät: Suomessa oli valtavasti lukioita, joissa oli pulaa opiskelijoista, ja väestörakenteen takia tilanne vain pahenisi tulevaisuudessa.

Esimerkiksi Etelä-Karjalan Rautjärven lukiossa aloitti syksyllä 2020 kolme opiskelijaa, eikä lukion säilyttäminen vaikuttanut kannattavalta. Kuihtuvat kunnat kuitenkin tahtoivat pitää opinahjonsa, ja saihan suuremmasta opiskelijamäärästä suuremmat valtionosuudet.

Finest future ilmoitti, että tavoite oli tuoda maahan kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia lukio-opiskelijoita vuodessa. Ensin puhuttiin 15 000:sta, sitten 30 000:sta.

Opiskelijat jäisivät Suomeen töihin ja pelastaisivat Suomen työvoimapulasta ja talousahdingosta.

Ansaintamalli toimi niin, että yhtiö järjesti opiskeljoiden kotimaissa etäopetuksella kielikursseja, joiden läpäisemisen jälkeen saattoi hakea suomalaiseen lukioon tai ammattikouluun. Tarjolla oli myös kuukauden tai parin mittaisia intensiivikursseja.

Vesterbacka selosti mainosvideoilla, että suomi oli ”hyvin hyvin helppo kieli oppia”.

Kurssit ovat mediatietojen mukaan maksaneet 15 000 tai jopa 25 000 euroa.

Suomessa sellaiset hinnat saattoivat kuulostaa........

© Suomen Kuvalehti