Valaat ja kauppa samalla asialla

Melun ja päästöjen vähentäminen hyödyttäisi kauppaa ja valaita.

Helmikuussa puhuin ystäväni kanssa puhelimessa. Ystävä työskentelee kansainvälisen kaupan parissa, ja halusin kertoa hänelle jutusta, jota olen tekemässä. Jutun aihe oli meriliikenteen kasvu ja sen vaikutus valaisiin.   Kaupallisten laivojen määrä merellä on nelinkertaistunut vuodesta 1985, selviää YK:n kaupan ja kehityksen osaston tilastotiedoista. Kaikesta lastista 70 prosenttia muodostuu öljystä ja irtolastista. Erityisesti irtolastin määrä on kasvanut huimasti. Se pitää sisällään viljaa, rakennusmateriaaleja ja kuluttajatuotteita. Joukossa ovat myös suomalaisten tilaamat 28,2 miljardia pikkupakettia kiinalaisista halpaverkkokaupoista.  Rahtilaivojen moottorista lähtevä melu kantautuu veden alla satoja kilometrejä. Se stressaa valaita. Taustajylinä tuntuu stressinä valaan kehossa ja peittää alleen lajitovereiden ja saaliin äänet.  Ystäväni alkoi nauraa, kun puhuin valaiden stressistä. Hän oli juuri osallistunut “vientipäiville”, tapahtumaan, jossa mietittiin, miten kauppa saadaan kasvuun.   Samaan aikaan, kun yritykset miettivät päänsä puhki, miten saataisiin lisää työpaikkoja ja vienti kasvuun, joku toimittaja käyttää aikaansa kirjoittamalla juttua “valaiden mielenterveydestä”. Tämä oli ystäväni mielestä uskomatonta. Minä taas huomasin meneväni puolustuskannalle, ryhdyin valaiden asianajajaksi: Valaat voivat elää jopa satavuotiaaksi, eikä kukaan oikeastaan tiedä, mitä niille tapahtuu, jos ne altistuvat koko elämänsä melulle! Osa ihmisperäisestä melusta on niille niin tuskallista, että ne päätyvät uimaan joukoittain rantaan ja kuolemaan! Kumpi on siis tärkeämpää, ihmisen vienti vai valaan hyvinvointi? Päädyimme ystäväni kanssa minuuteissa moukkamaiseen väittelyyn, jossa valaiden mielenterveys ja Suomen vienti olivat täysin ristiriidassa keskenään.  Myöhemmin minulle selvisi, että keskusteluumme sisältynyt vastakkainasettelu oli virheellinen.   Tämä kävi ilmi, kun haastattelin Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professori Ulla Tapanista. Jos Tapanista on uskominen, valailla ja elinkeinoelämällä olisi nyt yhteinen intressi: vihreä siirtymä.  Tapaninen kertoi, että merenkulkuala on hiljalleen heräämässä meluhaittoihin. “No kuinka aito intressi yrityksillä oikeasti on investoida hiljaisempaan teknologiaan tai uudelleenreitittää kuljetuksia, jos se on kallista?”, kyseenalaistin ystäväni kanssa käyty puhelu mielessäni.  Ei siinä paljon kysellä mistään aidosta intressistä, jos IMO niin säätää, Tapaninen muistutti.  Ja niinhän se säätää. IMO, eli Kansainvälistä merenkulkua säätelevä YK:n alainen toimielin, on todellakin ottanut vedenalaisen melun vähäntämisen agendalle. Muutkin IMO:n tavoitteet tukevat agendaa. Kun hiilidioksidipäästöjäkin yritetään vähentää, tullaan lopulta siirtymään sähkömoottoreihin.Paljon polttoainetta kuluttavista kovaäänisistä moottoreista ei yritetä alalla pitää kiinni.  Foossiilisten polttoaineiden vähentyminen merenkulussa olisi merkittävä voitto valaille. Merellä kulkevasta rahdista merkittävä osa on nimenomaan öljyä: mitä vähemmän öljyä pitää siis rahdata, sen vähemmän liikennettä merillä on. Iranissa käynnissä oleva sota on osoittanut, että fossiilisista polttoaineista irtautuminen lisäisi toimitusketjujen ennustettavuutta kansainvälisessä kaupassa.Jumissa olevien öljytankkereiden lisäksi ongelma on Persianlahden maiden öljyjalostamoiden haavoittuvuus sodassa. Jos Iran tekisi vastaiskuja öljyn ja kaasun tuotantoyksiköihin, ei jalostustoimintaa ehkä pystytä jatkamaan, vaikka salmi aukeaisi. Keskuskauppakamarin asiantuntija-arvion mukaan öljytuotteista ja nesteytetystä maakaasusta alkaisi tulla maailmalla pulaa viikoissa. Uusiutuvan energian käyttö voisi suojata vastaavissa geopoliittisissa kriiseissä. Ei tarvitsisi jännittää, milloin Hormuzinsalmi aukeaa, katoaako merkittävä osa maailman jalostuskapasiteetista savuna ilmaan jälleen uuden konfliktin myötä tai miten paljon rahaa palaa, kun laivojen vakuutusmaksut pomppaavat pilviin, merelläoloaika pidentyy ja polttoainetta kuluu. Vihreä siirtymä voisi siis palvella sekä valaita että Suomen vientiä. 

Enää ei ole paikkaa, jonne merinisäkkäät pääsevät suojaan ihmisperäiseltä melulta, sanoo tutkija. valtameret Kasvavan meriliikenteen melu häiritsee valaita, delfiinejä ja monia muita lajeja – logistiikka-ala on heräämässä ongelmaan, sanoo professori 4 MIN

Kasvavan meriliikenteen melu häiritsee valaita, delfiinejä ja monia muita lajeja – logistiikka-ala on heräämässä ongelmaan, sanoo professori

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Trumpin johdonmukaisin linja ulkopolitiikassa on Putinin myötäily. Iranin sota tarjosi jälleen esimerkin tästä. näkökulma Strategiaa vai tuulenpyörteitä: Trump mullistaa amerikkalaista ulkopolitiikkaa 4 MIN

Strategiaa vai tuulenpyörteitä: Trump mullistaa amerikkalaista ulkopolitiikkaa

Erimielisyys ydinaseita koskevasta lainsäädännöstä on vahingollista, kirjoittaa Matti Kalliokoski. pääkirjoitus Erimielisyys ydinaseita koskevasta lainsäädännöstä on vahingollista 3 MIN

Erimielisyys ydinaseita koskevasta lainsäädännöstä on vahingollista

Tanskalaiset pääsevät näyttämään, mitä mieltä ovat Euroopan ja Yhdysvaltojen muuttuneesta suhteesta. näkökulma Pääministeri Mette Frederiksen saa kiittää Trumpia – Tanska valmistautuu vaaleihin 3 MIN

Pääministeri Mette Frederiksen saa kiittää Trumpia – Tanska valmistautuu vaaleihin

Tutkijat pitää saada enemmän mukaan julkiseen keskusteluun. Sillä on merkitystä, kenen ääni mediassa kuuluu. Puheenvuoro Riitta Monto: Yliopistojen kehitettävä tieteen viestintää sivistyneen yhteiskunnan tueksi 2 MIN

Riitta Monto: Yliopistojen kehitettävä tieteen viestintää sivistyneen yhteiskunnan tueksi

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

© Suomen Kuvalehti