Ihmisyyden häpäisyn ja arvokkuuden ero kiteytyy muistin politiikkaan
Kansallisteatterin hieno Muistopäivä-näytelmä kertoo seitsemän fiktiivisen Neuvostoliittoon loikanneen ja Stalinin vainojen uhriksi joutuneen suomalaisen tarinan. Suurin osa etsi parempaa elämää ja jotkut halusivat osallistua työläisten paratiisin rakentamiseen. Lähes kaikki kävelivät rajan yli surman suuhun.
Samankaltaisia ihmiskohtaloita ovat aiemmin kuvanneet muun muassa J.P. Koskinen, Sirpa Kähkönen ja Antti Tuuri teoksissaan. Romaanien rinnalla näyttämötaiteellinen toteutus tarjoaa fyysisen läsnäolon koskettavuuden ja toisaalta nykyteatterin pelkistyksen ja etäännytyksen, jotka tekevät äärimmäisen rankan aiheen käsittelyn katsojalle siedettävämmäksi. Pakkotyöleirien kärsimyksissäkin ihmiselossa häivähtää kauneutta ja arvokkuutta ikitien päässä häämöttäviin joukkoteloituksiin asti.
Teatterielämyksen lisäksi Muistopäivän edustama........
