Paljon onnea, 244-vuotias Kuopio!

Näin voi tänään hyvin toivottaa siitä huolimatta, että Kuopio juhlisti 250-vuotista taivaltaan jo viime vuonna. Vanhan laskutavan mukaan Kuopion syntymäpäiväksi määriteltiin nimittäin 4.3.1782, koska tuolloin kaupungille varsinaisesti annettiin privilegiot eli kaupungin erioikeudet. Siksi Kuopion 200-vuotisjuhlaa vietettiinkin 1982.

Privilegioilla kaupunki erotettiin oikeudellisesti ympäröivästä maaseudusta hallitsijan myöntämällä asiakirjalla, jossa määriteltiin kaupungin oikeudet ja lait. Nykyisin Kuopion perustamispäiväksi katsotaan 17.11.1775, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta.

Vaikka Kuopion kaupungin perustamisasiakirja varmistettiin virallisesti vasta 1782, kauppaoikeudet astuivat voimaan todennäköisesti jo aiemmin.

Kaupungin oikeuksien saaminen oli merkittävä sysäys Kuopion kasvulle, saatiinhan sen myötä paikkakunnalle Stortorget, Suurtori. Vuonna 1788 tori nimettiin Kustaantoriksi perustajansa mukaan.

Kuopion ensimmäinen tori ei suinkaan maannut nykyisen Kauppatorin kohdalla, vaan alueella, joka tänä päivänä tunnetaan Snellmaninpuistona. Läheinen sijainti satamaan nähden oli paikan valinnan keskeisimpiä syitä. Samaisen torin länsipäätyyn, parhaalle kunniapaikalle rakennettiin myös Tuomiokirkko.

Kuopion markkinoille tultiin jopa Pietaria myöten.

Kuopion markkinoille tultiin jopa Pietaria myöten.

Torilla järjestetyt syys- ja tammimarkkinat värittivät jo varhaisina aikoina kaupungin elämää ja varmasti vauhdittivat osaltaan Kuopion kasvuakin.

Kuopion markkinoille tultiin jopa Pietaria myöten. Varsinkin tammimarkkinat olivat kuuluisia hevoskaupoistaan ja olivat aikoinaan kenties jopa koko Suomen suurin hevosmarkkinatapahtuma. Esimerkiksi vuoden 1913 tammimarkkinoilta (jolloin tori sijaitsi jo nykyisellä paikallaan) Kuopiosta lähetettiin rautateitse 973 hevosta, joista 442 Pietariin.

Ei ihme, että tori kulki kansan suussa pitkään hevostorin nimellä.

Kustaantori säilytti asemansa kauppapaikkana 1870-luvulle saakka. Vasta sen jälkeen kaupankäynti siirtyi kokonaisuudessaan uudelle torille. Mutta ei ilman nurinaa, vaikka uuden torin sijainti piirrettiin Anders Röstedtin asemakaavakarttaan jo vuonna 1818. Tuon ajan kuopiolaiset kyseenalaistivat, miksi tori laitettiin aivan kaupungin laidalle, kauas kaikesta. Sama parranpärinä koski muutama vuosikymmen myöhemmin myös kaupungintalon rakentamispaikkaa. Nyt ääni kellossa lienee jo muuttunut...

Syntyikö Kuopio siis 1775 vai 1782? Yhtä hyvin perustamisajankohtana voitaisiin pitää jo vuotta 1652, jolloin Pietari Brahe ensimmäisen kerran perusti kaupungin. Toki silloinkin vahvistus perustamiselle saatiin vasta seuraavana vuonna 1653.

Ensimmäinen Kuopion kaupunki sijaitsi nykyisen Piispanpuiston lounaispuolella. Kauppatoria kaavailtiin Kuopionlahden rannalle, niille paikkeille, missä on nykyinen Brahenpuisto.

Vielä tuolloin kaupunki ei kuitenkaan lähtenyt kunnolla kehittymään, vaan kuihtui uudelleen kirkonkyläksi. Virallisesti ensimmäinen Kuopion kaupunki lakkautettiin 1681.

Kuopion synnyn suhteen voitaisiin silti perustellusti mennä vieläkin kauemmas historiaan: kappelin rakentamista Kuopionniemelle esitti muuan Mikael Agricola 1549 ja ensimmäinen kirkko valmistuikin jo 1552. Jos Kuopion syntymävuodeksi laskettaisiin ensimmäisen kirkon valmistuminen, kaupunki täyttäisikin tänä vuonna jo 474 vuotta.

Tämän verran Kuopion juhlavuosi maksoi kaupungille

© Savon Sanomat