idea: 25-vuotias yrittäjä avasi yleisen saunan Poriin – Alkuperäinen haave ei vielä toteutunut

osallistu: Minun Pori Jazz -muistoni: kerro oma tarinasi, lähetä oma kuvasi

MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.

Jos järjestöt katoavat, kuka ottaa kopin ihmisistä?

”Olennaista ei lopulta ole kysyä, onko meillä varaa tukea järjestöjä. Olennaisempi kysymys on, onko meillä varaa olla tukematta niitä”, Maria Tuomialho kirjoittaa.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusleikkaukset ovat jälleen tapetilla. Rahoitusleikkaukset herättävät ajatuksia laidasta laitaan. Osa on tyytyväisiä siihen, että veronmaksajien rahojen tuhlaus suojatyöpaikkoihin ja kaikenlaiseen turhuuteen lopetetaan tai ainakin on hyvä, jos rahoitusta merkittävästi vähennetään.

Osa ihmisistä kantaa huolta siitä, miten valtio aikoo säilyttää järjestöjen ylläpitämät laajat tukiverkostot. Ne verkostot, jotka palvelevat kustannustehokkaasti moninaisissa sotealojen tehtävissä napaten koppia niistä ihmisistä, jotka muuten valuisivat järjestelmistä ohi.

Järjestöjen rahoituksenmyöntö kriteereissä se tuntuu järkevältä, että ei tuettaisi niitä järjestöjä, jotka tulevat toimeen ilman ylimääräistä rahoitusta. Jos rahoituksen ehtona yleisesti olisi, ettei sellaisia toimijoita pidä tukea, jotka pärjäävät ilman tukea, pitäisi samaa periaatetta tarkastella kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, myös sotealojen ulkopuolella.

Miksi mitään tukia annetaan tahoille, joka pärjäisi ilman ylimääräistä rahoitusta?

Jos periaatteena on, ettei ilman tukea pärjääville toimijoille pidä antaa julkista rahaa, on samaa kysymystä pohdittava myös yritystukien kohdalla. Niiden maksaminen hyväksytään usein paremmin kuin järjestötuet, vaikka summat ovat huomattavasti suurempia. Vuonna 2025 kymmenen suurinta yritystä sai yritystukia noin 12–29 miljoonaa per yritys. (Yle 27.4.).

Säästötalkoohengessä herää myös........

© Satakunnan Kansa