Rikos: Varas vei yrityksen pihasta yli 13 000 euron arvoisen osan ja myi sen suoraan romuttamolle

MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.

Onko asioilla arvoa vasta silloin kun niitä ei enää ole?

”Kun järjestöiltä viedään mahdollisuus tehdä vaikuttamistyötä, kavennetaan heikommassa asemassa olevien mahdollisuutta tulla kuulluksi. Se ei ole vain järjestöpolitiikkaa. Se on demokratiaa”, kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) kirjoittaa.

Kuva: Satakunnan Kansa

Valtion talouden tilanne on sellainen, että myös järjestöjen rahoitusta on tarkistettava. Mutta kun järjestöltä leikataan hallituskaudella puolet rahoituksesta, kyse ei ole enää siitä, että vähennetään hieman hallintoa tai karsitaan jotakin ylimääräistä.

Kun järjestön rahat loppuvat, siinä ei lopu enää pelkkä byrokratia. Siinä loppuvat matalan kynnyksen kohtaamiset, monet monikanavaiset auttamispalvelut, laajasti vaikuttava ennaltaehkäisevä työ — vaarassa on loppua jopa moni sote-alan järjestö.

Ensi vuonna sote-järjestöjen rahoituksesta leikataan kolmannes eli 84 miljoonaa euroa, ja peräti 40 prosenttia järjestöistä pitää todennäköisenä, että koko toiminta lakkaa seuraavan kahden vuoden aikana.

Leikkaukset kohdistuvat järjestöjen tekemään kohtaavaan työhön. Järjestöistä 73 prosenttia arvioi joutuvansa lopettamaan tai supistamaan vertaistuki- tai ryhmätoimintaa, 69 prosenttia neuvonta- ja ohjauspalveluita ja 64 prosenttia vapaaehtoistoiminnan koordinointia.

Järjestöjen tekemää työtä on helppo pitää itsestäänselvyytenä. Sitä se ei ole.

Helsingin yliopiston soveltavan tilastotieteen dosentti Jukka Hoffrénin laskelman mukaan Suomessa tehdyn hyvinvointia lisäävän vapaaehtoistyön arvo on 3,2 miljardia euroa vuodessa. Kun järjestöjen toiminta supistuu, katoaa samalla valtava määrä työtä, joka muuten jouduttaisiin tekemään julkisin varoin.

Tällä hallituskaudella kaikella on ollut hintansa, mutta millään ei ole ollut todellista........

© Satakunnan Kansa