Ilmiö: Niklas Nuurkari, 19, heitti puhelimen mäkeen ja alkoi keskustella – Siitä käynnistyi ilmiö, joka muutti porilaisten kaveriporukoiden elämän

MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.

Taidan ruveta jonottamaan kissanpentua

”Välillä sivustoilla tulee vastaan hirmu söpöjä kodin tarvitsijoita.”

Yhdeksän vuotta minä olin onnellinen kolmen ihanan kissan palvelija. Ja yhtäkkiä kaikki romahti kolmessa kuukaudessa. Nyt meidän ainoa silmäterämme on 16-vuotias Miina.

Koti tuntuu kovasti tyhjältä. Etsinnässä onkin kissanpentu (tai kaksi) tuomaan eloa ja iloa arkeemme.

Edellisen kerran meille tuli pentu 13 vuotta sitten, kun Harmis saapui kotiimme. Tuosta ajat ovat kovasti muuttuneet. Niin uskomatonta kuin se onkin, kissanpennuista on nykyään pulaa.

Entistä harvempaan huusholliin syntyy pentuja. Lemmikkikissat ovat usein sisäkissoja ja ulkoilevatkin kissat ovat leikattuja, joten pentuja ei synny.

Pentutehtailijat ovatkin löytäneet tästä markkinaraon. Maatiaiskissojen pennuista pyydetään lähes rotukissan hintaa, mutta kukaan ei valvo, millaisissa oloissa pentuja tuotetaan. Se ei kai ole ollut tarkoitus, kun on kampanjoitu kissojen leikkaamisen puolesta.

Maatiaiskissojen pennuista pyydetään lähes rotukissan hintaa, mutta kukaan ei valvo, millaisissa oloissa pentuja tuotetaan.

Eivät kissanpennut maailmasta ole loppuneet. Niitä syntyy vuosittain valtavat määrät niin sanottuihin populaatioihin. Pentuja syntyy myös eläinsuojeluyhdistysten tiloissa populaatioista pelastetuille kissoille.

Näitäkin pentuja jonotetaan. Ja tässä näyttää yhdistyksillä olevan eroa.

Koska olen etsinyt kissaa, algoritmit ovat tietenkin hoksanneet sen. Niinpä minulle tulee Facebookiin uutisia kissaloista ympäri Suomen. Osa yhdistyksistä näyttää olevan kovinkin tarkkoja, kenelle kissan luovuttavat. Osa tosiaan ottaa halukkaita vaan........

© Satakunnan Kansa