Asiantuntijalta: Kaavoitus syö Suomen huoltovarmuuden ja kulttuurimaisemat

KTM Lilli Uotilan mukaan kaupungistuminen selittää yli 92 prosenttia maatalousmaan vähenemisen vaihtelusta Suomessa. Vain noin 6,5 prosenttia Suomen maapinta-alasta on maatalousmaata, ja Suomi on sijalla 53 Euroopan 54 maan vertailussa. Uotilan arvion mukaan maatalousmaata voi kadota noin 6 000–8 000 hehtaaria vuodessa nykyisen kehityksen jatkuessa.

Maatalousmaa on vähentynyt tasaisesti kaikissa länsimaissa viime vuosikymmeninä, ja sama trendi näkyy myös Suomessa.

Keskeinen maatalousmaan vähenemisen syy Suomessa on kaupungistuminen. Pro gradu -työtä varten tekemäni analyysi osoittaa huomattavan vahvan yhteyden kaupunkiväestön kasvun ja maatalousmaan vähenemisen välillä. Kaupungistuminen selittää yli 92 prosenttia maatalousmaan vähenemisen vaihtelusta ajan kuluessa.

Muutokset maankäytössä tapahtuvat tyypillisesti kaupunkien reuna-alueilla, joissa peltoihin kohdistuu suurin rakentamispaine hyvän saavutettavuuden, maan arvonnousuodotusten ja infrastruktuurin laajenemisen vuoksi.

Suomessa maatalousmaan suhteellinen osuus maan kokonaispinta-alasta on jo valmiiksi erittäin pieni verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Vain noin 6,5 prosenttia Suomen maapinta-alasta on maatalousmaata. Lukuja voidaan verrata Ruotsin 6,8 prosenttiin, Sveitsin 38 prosenttiin, Saksan 49 prosenttiin ja Tanskan 63 prosenttiin. Kaikista 54 Euroopan maasta Suomi on sijalla 53. Vain Norjassa maatalousmaan osuus kokonaispinta-alasta on pienempi kuin Suomessa, 3,4 prosenttia.

Maatalousmaa ei ole ainoastaan perusta huoltovarmuudelle ja maan omavaraisuudelle. Se kytkeytyy myös kulttuurimaisemien säilymiseen, luonnon monimuotoisuuden tukemiseen ja ekosysteemipalveluihin.

Maatalousmaan vähenemisellä on........

© Maaseudun Tulevaisuus