Suurempien korkeakouluyksikköjen muodostaminen on ollut suomalaisen korkeakoulupolitiikan pitkä linja jo usean vuosikymmenen ajan. Itä-Suomen yliopiston perustaminen on tästä kehityksestä yksi esimerkki. Ratkaisu on osoittautunut viisaaksi, ehkä voimme puhua jopa menestystarinasta.

Viime vuoden toukokuussa korkeakoulujen johtoa kohahdutti opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan esille nostama analyysi siitä, että Suomessa on eurooppalaisessa vertailussa poikkeuksellisen vähän (vain kolme) korkeakoulua, joissa on yli 20 000 opiskelijaa. Muualla Euroopassa kokoluokka on yleinen.

Tavoite isommista ja kansainvälisessä kilpailussa paremmin menestyvistä korkeakouluista on jälleen nousemassa poliittiseen keskusteluun. Oltiin tästä mitä mieltä tahansa, poliittisen agendan painotukset ovat huomionarvoisia myös Itä-Suomessa.

Yksi malli rakentaa vahvempia korkeakouluyksikköjä ovat niin sanotut korkeakoulukonsernit. Niitä on eri puolilla Suomea jo seitsemän. Konserneissa yliopisto omistaa kokonaan tai enemmistöomistajana alueen ammattikorkeakoulun. Konserni muodostettiin viime vuonna myös Jyväskylään ja Vaasaan.

Olemme vaarassa jäädä jälkeen muiden alueiden kehityksestä.

Olemme vaarassa jäädä jälkeen muiden alueiden kehityksestä.

Itä-Suomen yliopisto on tehnyt pitkään valtakunnallisesti poikkeuksellisen läheistä yhteistyötä alueen ammattikorkeakoulujen Karelian ja Savonian kanssa. Kehitys muualla Suomessa on antanut kuitenkin aihetta ryhtyä arvioimaan myös rakenteellisten ratkaisujen tarpeellisuutta. On ilmeistä, että olemme vaarassa jäädä jälkeen muiden alueiden kehityksestä. Keskinäisen kilpailun sijasta nyt olisi tilausta syvemmälle yhteistyölle.

Tämä oli taustana sille, kun Itä-Suomen yliopisto ilmoitti viime viikolla käynnistävänsä keskustelut kolmen ammattikorkeakoulun (KAMK, Karelia ja Savonia) omistajakaupunkien kanssa yhteistyön syventämisestä ja mahdollisista omistusjärjestelyistä.

Tavoitteena on tukea alueen elinvoimaa kokoamalla vahvemmin yhteen yliopiston ja ammattikorkeakoulujen osaamista. Haluamme myös varautua ensi vuosikymmenellä pieneneviin ikäluokkiin ja kiihtyvään kilpailuun kansainvälisistä opiskelijoista.

Ymmärrettävästi mahdolliset omistusjärjestelyt herättävät myös huolta päätösvallan siirtymisestä pois kaupungeilta. Ammattikorkeakoulut ovat kaupungeille tärkeitä alueellisten strategisten tavoitteiden edistämisessä. Vaikka yliopisto tulisi ammattikorkeakoulujen enemmistöomistajaksi, kaupungit säilyttäisivät keskeisen roolin ammattikorkeakoulujen strategisessa ohjauksessa. Kaupungeilla olisi edelleen myös edustaja ammattikorkeakoulujen hallituksissa.

Pidän tärkeänä, että yliopiston avauksesta käydään avoin ja kriittinen julkinen keskustelu. Siksi olemme julkaisseet laajan taustamateriaalin, joka toivottavasti edistää faktapohjaista keskustelua.

Miten voisimme aiempaa paremmin yhdistää alueellisen vaikuttavuuden ja innovaatioita tuottavan uutta luovan huippututkimuksen? Miten korkeakoulukentän rahoitus tulee kehittymään tulevaisuudessa? Edistäisivätkö rakenteelliset järjestelyt parempaa menestystä kilpailussa erityisesti EU-rahoituksesta? Lisäisivätkö yhteiset opintopolut kaikkien korkeakoulujen vetovoimaa? Muun muassa näihin kysymyksiin lähdemme yhdessä hakemaan vastauksia. Toivon, että julkisessa keskustelussa näkökulma olisi juuri erilaisten tulevaisuuden skenaarioiden analyysissä.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston rehtori.

Helpoin tapa lukea tuoreimmat uutiset.

© Karjalainen