Pääkirjoitus: Jos alamme riidellä keskenämme puolustuksen rahoituksesta, Venäjällä iloitaan
Suomalaiset ovat hyvin yksimielisiä siitä, missä uhka on, kirjoittaa erikoistoimittaja Heidi Hagelin.
Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Parhaillaan ovat käynnissä melkoiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan superviikot. Hallitus ilmoitti alkuviikosta, että se aikoo nostaa puolustusmenot kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Isoja satsauksia on tulossa esimerkiksi maavoimien uudistamiseen. Kyseessä on rahallisesti noin kolmen miljardin euron vuosittainen lisäsatsaus, mutta tämän hallituksen ei vielä tarvitse miettiä, mistä rahat otetaan.
Eduskunnassa puolueet ovat suhteellisen yksimielisiä puolustusmenojen nostamisesta. Nyt hävittäjähankintojen aikana Suomi on käyttänyt noin 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen. Naton minimi on nyt kaksi prosenttia, mutta lähes varmana pidetään, että kesäkuun huippukokouksessa luku nousee.
Samassa tiedotustilaisuudessa hallitus ilmoitti, että se aloittaa valmistelun Ottawan sopimuksen irtisanomiseksi. Tästä asiasta eduskunnassa ei todellakaan vallitse yksimielisyyttä, mutta hallitus saanee asian........
© Ilta-Sanomat
