Kolumni|Rikostutkinnan tehostamiseksi poliisille ehdotetaan pääsyä passi- ja henkilökorttirekisterin biometrisiin tietoihin eli sormenjälkiin ja kasvokuviin. Ratkaisu olisi periaatteellisesti mullistava.

Ihmisten biometristen tunnisteiden käyttö rikostutkinnassa muuttaisi nykyisiä sääntöjä merkittävästi, kirjoittaa HS:n oikeustoimittaja Susanna Reinboth.

Sisäministeriön tuore lakiluonnos ehdottaa poliisille pääsyä passi- ja henkilökorttirekisterin biometrisiin tietoihin.

Asiantuntijat pitävät ehdotusta järeänä ja huolestuttavana yksityisyydensuojan kannalta.

Rikosten selvittämisen ja yksityisyyden suojan välinen tasapaino on tärkeä, Reinboth kirjoittaa.

Kun poliisi ottaa rikoksesta epäillyltä sormenjäljet tai valokuvaa hänet, tietoja ei voi säilyttää loputtomiin. Sakkorikoksissa tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun rikosjuttu on siirretty syyttäjälle. Vakavimmissa rikosepäilyissä tietoja voidaan säilyttää enintään 20 vuotta.

Tietoja voidaan säilyttää viisi vuotta myös silloin, jos esitutkinnassa selviää, ettei henkilöä ole syytä epäillä rikoksesta.

Tiukan sääntelyn syynä on se, että kansalaiset eivät voi olla poliisin kirjoissa........

© Helsingin Sanomat