Kauna kytee Itä-Suomessa, eikä se ole ihan pieni asia
Kauna kytee Itä-Suomessa, eikä se ole ihan pieni asia
Kolumni|Vaalitutkimuksessa kävi ilmi, että joka toinen itäsuomalainen suhtautuu kielteisesti kotikuntansa tulevaisuudennäkymiin.
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien itärajan erikoistoimittaja.
Kasvoin maalla, joten minulle on selvää, että kaikkia palveluita ei saa kotiovelta tai edes kymmenen, kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen kilometrin päästä. Pikkukunnassa, jossa terveydenhoitaja ja soitonopettaja tulivat kyläkoululle ja taksi vei koulupäivän aikana hammastarkastukseen, opin ajattelemaan, että yhteiskunta välittää minusta.
Kyläkoulu on jo ajat sitten lakkautettu. Minä mietin, millainen on Suomi, jossa kokemus välittämisestä hapertuu.
Hiljattain haastattelemani imatralainen lukiolainen tuskaili paikkakuntansa kurjistumista. Hänen kohdalleen näyttää osuvan ajokorttipalveluiden karsinta, mikä on viemässä sekä ajokokeen että teoriakokeen naapurikaupunki Lappeenrantaan. Tavoiteltujen säästöjen toteutuminen palvelupisteet puolittamalla on liikenne- ja viestintävirasto Traficomin oman selvityksen mukaan epävarmaa.
Ei siis ihme, jos imatralaisia kiukuttaa. Näin toimii Suomi, jossa vahvemmat pärjäävät.
Kunnallisalan kehittämissäätiön helmikuussa julkaistun alue- ja kuntavaalitutkimuksen mukaan alueiden eriytyminen on kiihtynyt 2010-luvulta lähtien. Se näkyy Jussi Westisen, Elina Kestilä-Kekkosen, Josefina Sipisen ja Åsa von Schoultzin tekemän tutkimuksen perusteella ennen kaikkea tulevaisuudenuskossa.
Tutkimukseen osallistui 1 042 vastaajaa niin, että alueet ja eri puolueiden kannattajat ovat oikeassa suhteessa edustettuina. Itäsuomalaisista vastaajista noin joka toinen suhtautui pessimistisesti kuntansa ja alueensa tulevaisuudennäkymiin. Yhtä moni oli sitä mieltä, että poliitikot ovat jättäneet alueen oman onnensa nojaan.
Muualla ollaan myönteisempiä.
Tutkijoiden mukaan Itä-Suomi on jo pitkään jäänyt jälkeen Etelä- ja Länsi-Suomesta, kun katsotaan työllisyyttä ja taloutta. Yli kaksi vuotta jatkunut itärajan sulku on heikentänyt tilannetta entisestään. Erojen syventyessä itäsuomalaisten äänestysprosentti on luisunut.
Tutkijat näkevät kehityksessä piirteitä myös muualla maailmassa tunnistetusta ilmiöstä, paikkaan sidotusta kaunaisuudesta. Se on tyytymättömyyttä, turhautumista ja jopa vihaa eliittiä, politiikkaa ja yhteiskunnan kehittämistä kohtaan.
Näin toimii Suomi, jossa vahvemmat pärjäävät.
Minusta tämä on järkeenkäypä seuraus hylkäämisen kokemuksesta. Tutkijat pitävät kehitystä huolestuttavana.
Idän kauna ei ole ihan pieni asia. Tutkimuksessa Itä-Suomeen laskettiin Kymenlaakso, Etelä- ja Pohjois-Karjala sekä Etelä- ja Pohjois-Savo. Näissä asuu yli 800 000 ihmistä, selvästi enemmän väkeä kuin Helsingissä.
Lue lisää kirjoittajalta
HS Imatralla|Viranomainen päätti, ettei Siiri Alasen kotikaupungissa saa ensi vuonna ajaa inssiä
Donut Lab|Ihmeellinen akkulupaus Las Vegasissa sai salapoliisit liikkeelle: Jäljet johtavat Imatralle
HS Imatralla|Inna Loikkasenkin kauppa romahti, vaikka hetki sitten sinne vielä jonotettiin
Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita
