Parhaita tähtijuttuja: Nämä ovat adhd-diagnoosin hyödyt ja haitat – Voi estää jopa vakuutuksen saamisen ja armeijan

Pirkanmaa: Uutta tietoa kolme henkeä vieneestä Ysitien onnettomuudesta Orivedellä

Jatkuva kriisipuhe syö nuorten uskoa omaan tulevaisuuteen

Kun tulevaisuususko heikkenee, tilaa saavat pelko, vastakkainasettelu ja äänet, jotka tarjoavat helppoja vastauksia vaikeisiin kysymyksiin, kirjoittaa päiväksi Aamulehden päätoimittajan paikan vallannut ylöjärveläinen Salla Penttinen.

Täytin pari viikkoa sitten 18. En olisi uskonut astuvani aikuisuuteen, jossa on helpompi maalata uhkakuvia kuin keksiä mahdollisuuksia. En ole yksin. Tutkimusten mukaan nuorten tulevaisuususko on romahtanut.

Epävarmuus maailmalla on kasvanut. Ikäiseni ovat kasvaneet pandemian, Ukrainan sodan ja ilmastokriisin keskellä. Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka ei ole nähnyt talouskasvua. Jatkuva puhe velkaantumisesta, talouden ongelmista ja siitä, kuinka järjestelmä on koetuksella ei lisää luottoamme tulevaisuuteen.

Kriisit itsessään eivät kuitenkaan ole huolistamme suurimpia. Huolestuttavinta on, jos me nuoret menetämme uskon tulevasta lopullisesti.

Kun tulevaisuususko heikkenee, heikkenee myös luottamus demokratiaan, mediaan ja toisiimme. Tilaa saavat pelko, vastakkainasettelu ja ne äänet, jotka tarjoavat helppoja vastauksia vaikeisiin kysymyksiin.

Seuraukset näkyvät jo. Vihamielinen ja populistinen retoriikka kukoistaa varsinkin Yhdysvalloissa, mutta samaa on havaittavissa Suomessa. Naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin kajoaminen ja rasismi ovat yleistyneet. Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kyseenalaistamisesta on tullut yhä hyväksytympää.

”On tärkeää, että nuoret kokevat olevansa osa yhteiskuntaa.”

Kyse ei ole siitä, ettemme me nuoret haluaisi vaikuttaa. Nuorisobarometrin mukaan nuorten halu vaikuttaa on jopa ennätyskorkealla.

Moni ei kuitenkaan näe perinteisempien vaikuttamiskeinojen, kuten äänestämisen hyötyjä. Siksi on tärkeää löytää uusia kanavia, jotka tuntuvat nuorista omilta.

Varsinkin sosiaalisessa mediassa nuorten vaikuttaminen on aktiivista. Usein kuitenkin tuntuu siltä, että nämä keskustelut eivät tavoita päättäjiä.

On tärkeää, ettei nuorten kuuleminen jää näennäiseksi vaan meitä aidosti kuunnellaan. Henkilökohtaisesti merkittävimmät kuulluksi tulemisen kokemukset ovat syntyneet nuorisovaltuustossa. Päätöksentekoon osallistuminen on auttanut pääsemään eroon tunteesta, että olisin vain sivustakatsoja.

Nuorisovaltuustot eivät voi olla ainoita kanavia, joissa nuoret saavat äänensä kuuluviin. On tärkeää, että nuoret näkyvät ja kuuluvat myös mediassa ja kokevat olevansa osa yhteiskuntaa.

Nuorten tulevaisuususkoa voi vahvistaa. Kaikki lähtee demokratiakasvatuksesta.

Koulut voivat tuoda päätöksentekoa lähemmäs nuoria ja näyttää, kuinka se oikeasti toimii. Varsinkin kunnallispolitiikka tuntuu kaukaiselta, vaikka se vaikuttaa eniten meidän jokaisen arkeen. Koulut voivat vierailla kunnantaloissa ja kehittää valinnaisaineita. Joissain kouluissa nuoria on esimerkiksi kannustettu tekemään omia vaikuttamiskampanjoitaan.

Myös koti on tärkeässä roolissa. Se, puhutaanko kotona politiikasta, tehdäänkö uutisten katsomisesta kiinnostavaa ja annetaanko lapsen kysyä, vaikuttaa paljon.

Lisäksi investoinnit nuorten mielenterveyteen, koulutukseen, tasa-arvoon ja aitoon osallisuuteen auttavat ennaltaehkäisemään ongelmia.

Nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen ei ole vain suotavaa vaan välttämätöntä, jos me haluamme pitää kiinni demokratiasta ja tasa-arvosta myös tulevaisuudessa.

Kun me nuoret uskomme omaan tulevaisuuteen ja uskallamme unelmoida siitä, haluamme olla myös mukana rakentamassa sitä.

Kirjoittaja on ylöjärveläinen lukiolainen, joka valtaa Aamulehden päätoimittajan paikan 3. maaliskuuta 2026 osana Plan International Suomen Girls Takeover -kampanjaa.

Lue lisää kirjoittajalta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tuoreimmat tähtijutut

© Aamulehti